Normand Lockwood (19. maaliskuuta 1906 New York – 9. maaliskuuta 2002 Denver) oli yhdysvaltalainen säveltäjä.^[1]

Lockwood syntyi muusikkoperheeseen ja varttui kaksivuotiaasta asti Ann Arborissa, Michiganissa. Hän aloitti pianonsoiton opiskelun Ann Arborissa Otto J. Stahlin johdolla. Stahl kannusti oppilastaan lisäksi säveltämään, ja paikassa työskennelleen isänsä avulla tämä pääsi osallistumaan myös Michiganin yliopiston opetukseen. Vuosina 1924–1925 Lockwood opiskeli orkestrointia Roomassa Ottorino Respighin johdolla. Vuosina 1926–1928 ja 1930–1932 hän opiskeli sävellystä Nadia Boulangerin johdolla Pariisissa. Lockwood pääsi Rome Prizen saajana suorittamaan opintoja myös American Academy in Romeen.^[1]

Lockwood palasi vuonna 1932 Yhdysvaltoihin, jossa työskenteli tulevina vuosikymmeninä opetustehtävissä monissa eri oppilaitoksissa. 1940-luvulla hän asui Guggenheim-stipendiaattina New Yorkissa. Vuonna 1974 Lockwood jäi eläkkeelle emeritusprofessorina Denverin yliopistosta.^[1] Hänen saamiinsa palkintoihin ja tunnustuksiin kuului Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian Marjorie Peabody Waite -palkinto.^[2] Vuosina 1926–1955 Lockwood oli naimisissa Dorothy Sandersin kanssa. Pariskunta kasvatti kolme lasta. Ensimmäisen avioliiton päätyttyä Lockwood meni uusiin naimisiin Vona K. Swedellin kanssa.^[1]

Lockwood tuotantoon kuuluu yli 500 teosta, joiden joukossa on kuoro-, kosketinsoitin- ja kamarimusiikkia, oopperoita ja muuta näyttämömusiikkia sekä teoksia suurille soitinkokoonpanoille. Lockwood jatkoi uusien teosten luomista eläköitymisvuodestaan (1974) kuolemaansa saakka.^[1]