Norlyn

Norlyn
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 1966
Perustaja Eero Häkli
Toimitusjohtaja Eero Häkli (1966-1975)
Toimiala tekstiiliteollisuus
Tuotteet kreppisukat ja sukkahousut
Henkilöstö yli 1 000
Tytäryhtiöt Texlyn Oy
Jennifer Oy
Norlyn Svenska AB
Huomioitavaa lakannut yrityksenä

Norlyn Oy (aluksi Nordnyl Oy) oli vuosina 1966–1976 toiminut suomalainen tekstiiliteollisuusyritys, Säteri Oy:n tytäryhtiö. Sen suurin tehdas oli Torniossa Torpin teollisuusalueella sijainnut, kreppisukkia sekä sukkahousuja valmistanut teollisuuslaitos. 1970-luvun taitteessa Norlyn oli nopeasti kasvava yritys, joka työllisti enimmillään noin tuhat työntekijää. Sillä oli 1970-luvun alkupuolella kaksi muutakin tehdasta Torniossa (kreppilankoja valmistava Texlyn Oy ja naisten jerseytrikoita tekevä Jennifer Oy) sekä tehtaat myös Simossa, Ruotsin Haaparannalla ja Pohjois-Karjalan Nurmeksessa.[1][2][3]

Vuonna 1971 Norlyn sai tasavallan presidentin myöntämän vientipalkinnon tunnustuksena hyvin kehittyneestä vientitoiminnasta. Samana vuonna Tornio vietti kaupungin perustamisen 350-vuotisjuhlaa, jossa kunniavieraana oli presidentti Kekkonen. Hän vieraili juhlien yhteydessä myös Norlynin tehtaalla. Pian muoti kuitenkin vaihtui minihameista farkkuihin ja housupukuihin, ja sukkahousujen menekki romahti maailmanlaajuisesti[4].

Norlyn Oy siirtyi vuonna 1976 Suomen Trikoo Oy:n omistukseen, ja samalla lopetettiin kaikki muut tehtaat Torniota lukuun ottamatta. Omistuksen siirtyessä Suomen Trikoolle Torniossa oli sukkatehtaan palveluksessa 350 työntekijää, kreppilankaa valmistavassa Texylonissa 27, trikoovaatteita ompelevassa Jenniferissä 95 ja toimihenkilöitä kaikkiaan 80 eli kaikkiaan lähes 550 työntekijää.[2] Norlyn jäi eloon tuotemerkkinä, jota ovat sittemmin käyttäneet Finnwear, Vogue Group ja Nanso.[3]

Tornion tehdas lakkautettiin 2016, ja samaan aikaan sen silloinen omistaja Nanso myi Norlyn-merkin ja muita tuotemerkkejä norjalaisen Orklan tytäryhtiölle Pierre Robertille.[5]

Ennen Norlyniä Torniossa oli vuodesta 1956 toiminut Amar-sukkahousuista tunnettu Ke-Ri Oy, joka jatkoi 1960-luvun puolivälissä Kerilon-nimisenä sukkalankavalmistajana. Näin sukkateollisuus oli 1950-luvulta 1970-luvulle kaupungin merkittävin teollisuustoimiala[3].

Lähteet

  1. ↑ Norlyn rakentaa kolme uutta tehdaslaitosta. Helsingin Sanomat, 28.7.1969, s. 11. Näköislehti (maksullinen).
  2. ↑ a b Norlynin tuotanto jatkuu vain Torniossa. Helsingin Sanomat, 9.1.1976, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
  3. ↑ a b c Lappalainen, Piippa – Almay, Mirja: ”Sukanvalmistajia”, Kansakunnan vaatettajat, s. 148. Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20864-7
  4. ↑ Farmarimuoti alku Norlynin ongelmiin. Helsingin Sanomat, 18.10.1974, s. 26. Näköislehti (maksullinen).
  5. ↑ Anna Leppävuori: Nanso: Vaatteiden valmistaminen Suomessa kävi liian kalliiksi Yle.fi. 21.3.2016. Viitattu 31.5.2019.
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.