Niklas Herlin

Tämä artikkeli käsittelee miljardööriä. Suomen ensimmäisestä sosialistista kerrotaan artikkelissa Axel Niklas Herlin.
Niklas Herlin
Niklas Herlin vuonna 2012.
Niklas Herlin vuonna 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt18. marraskuuta 1963
Kirkkonummi
Kuollut8. lokakuuta 2017 (53 vuotta)
Nizza

Niklas Kustaa Harald Herlin (18. marraskuuta 1963 Kirkkonummi – 8. lokakuuta 2017 Nizza[1]) oli suomalainen miljardööri, suursijoittaja, toimittaja, kirjankustantaja ja tietokirjailija.[2][3] Herlinillä oli oma kustannusyhtiö Nikotiimi, ja hän toimi perustamansa kirjankustantamon Teoksen hallituksen puheenjohtajana. Hän oli yksi hissejä valmistavan Kone Oyj:n suurimmista omistajista, kunnes yhtiö jaettiin Herlinien perintöriidan jälkeen kahtia ja Herlin keskitti sijoitusyhtiönsä Mariatorp Oy:n kautta osakevarallisuutensa Cargotec Oyj:hin.

Ura

Herlin kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1982 Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta[4] ja suoritti Bentley Collegessa Walthamissa Yhdysvalloissa Bachelor of Science -tutkinnon vuonna 1986.[2] Herlin työskenteli toimittajana ja uutispäällikkönä Kauppalehdessä vuosina 1987–1996 sekä toimittajana Suomen Kuvalehdessä ja Ilta-Sanomissa vuosina 1997–2001. Vuodesta 2001 hän toimi vapaana toimittajana ja tietokirjailijana. Ennen journalistin uraa Herlin työskenteli yritystutkijana Teollistamisrahasto Oy:ssä vuosina 1986–1987.

Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Uutta Uusi Suomi -nimistä verkkolehteä alettiin julkaista internetissä syksyllä 2007. Uuden Suomen hallituksen puheenjohtajana ja pääomistajana hän toimi vuosina 2007–2016.[5] Herlin oli myös vuonna 2003 toimintansa aloittaneen kirjankustantamo Teoksen perustaja, hallituksen puheenjohtaja ja keskeinen omistaja. Herlin valittiin Alma Median hallitukseen maaliskuussa 2013,[6] ja kesäkuussa 2012 hän osti sen osakkeista 10,07 prosenttia Mariatorp Oy:n kautta.[7]

Forbes -lehden mukaan Herlinin varallisuus oli lokakuussa 2017 arvoltaan 1,4 miljardia dollaria, ja hän oli tuona vuonna Suomen neljänneksi ja maailman 1468. rikkain henkilö.[8]

Yksityiselämä

Niklas Herlinin isä oli Koneen hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja Pekka Herlin. Hänen sisaruksiaan ovat Hanna Nurminen, Antti Herlin, Ilkka Herlin ja Ilona Herlin. Akateemikko Kustaa Vilkuna oli Niklas Herlinin äidinisä. Niklas Herlin on kutsunut isäänsä Pekka Herliniä siaksi, hulluksi ja ihmishirviöksi, jonka ei olisi pitänyt levittää eteenpäin "sairaita geenejään".[9]

Herlin oli naimisissa juristi Tuuli Herlinin (o.s. Hämäläinen) kanssa 1986–2002.[10] Heillä on kaksi lasta, tytär Riikka (s. 1986) ja poika Heikki (s. 1990). Herlinin tyttärellä on Downin oireyhtymä.[11] Herlin oli kehitysvammatyön merkittävä tukija, ja hänet palkittiin helsinkiläisen Kehitysvammatuki 57:n mitalilla numero 37 vuonna 2001.[12]

Herlinillä oli kaksi asuntoa Töölössä ja mökki Porkkalanniemessä. Hän kertoi olevansa porvari ja liberaali, joka uskoo markkinatalouteen. Hän mainitsi intohimokseen kirjoittamisen ja suosikkijuomakseen keskioluen.[4]

Herlin kuoli lokakuussa 2017 sairauskohtaukseen Nizzassa 53-vuotiaana.[13]

Julkaisuja

  • Osake keskustasta, eli, taloussanastoa ujoille. Helsinki: Tammi, 2000. ISBN 951-31-1835-5
  • Lihakirves ja Leimakirves: Kirja konkurssista. Helsinki: Tammi, 2001. ISBN 951-31-2156-9
  • Ruukin avain: 400 vuotta suomalaista metalli- ja elektroniikkateollisuutta. Helsinki: Teknologiateollisuus, 2003. ISBN 951-817-808-9
  • Herlin, Niklas & Holopainen, Pekka: Sportin vartijat. Helsinki: Tammi, 2003. ISBN 951-31-2685-4
  • Hiidenheimo, Silja ym. (toim.): Me muut: Kirjoituksia yhteiskuntaluokista. Helsinki: Teos, 2009. ISBN 978-951-851-259-5

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kerttula, Suvi: ”Isä sanoi, että kuolee nuorena.” Ilta-Sanomat, 4.9.2020, s. 14–15. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 4.9.2020.
  2. ↑ a b Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on: Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 192. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  3. ↑ Luukka, Teemu: Muistokirjoitus: Niklas Herlin oli herkkä provosoija ja sivistynyt jätkä. Helsingin Sanomat, 12.10.2017. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 5.7.2020.
  4. ↑ a b Larros, Heini: Niklas Herlin – Musta lammas City. 15.2.2002. Viitattu 6.9.2022.
  5. ↑ Teittinen, Paavo: Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut (Tilaajille) Helsingin Sanomat. 11.10.2017. Viitattu 11.10.2017.
  6. ↑ Niklas Herlin valittiin Alma Median hallitukseen (Tilaajille) Uusi Suomi. 14.3.2013.
  7. ↑ Kyynäräinen, Tiia: Niklas Herlinin yhtiö Alma Median suuromistajaksi (Tilaajille) Kauppalehti. 21.6.2012.
  8. ↑ Niklas Herlin Forbes. Viitattu 11.10.2017. (englanniksi)
  9. ↑ Niklas Herlin: Isäni oli sika Ilta-Sanomat. 23.9.2009.
  10. ↑ Laurila, Petri – Salo, Mikko (toim.): Suomen lakimiehet – Finlands jurister 2003, s. 205. (Suomen Lakimiesliiton kirjasarja, 118) Helsinki: Talentum, 2003. ISSN 0585-9530 ISBN 952-14-0637-2
  11. ↑ Niklas Herlin siunattiin haudan lepoon – omaiset julkaisivat kauniin muistovärssyn HS:ssa Ilta-Sanomat. 25.11.2017. Viitattu 19.5.2020.
  12. ↑ Pertti Kurikan Nimipäiviä fanittava nahkatakkimiljardööri Iltalehti. Viitattu 11.10.2017.
  13. ↑ Niklas Herlin on kuollut Ilta-Sanomat. Viitattu 11.10.2017.

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Niklas Herlin.