Niilo Johannes Avellan (18. maaliskuuta 1868 Ahlainen – 12. helmikuuta 1938 Lahti) oli suomalainen opettaja ja paikallishistorian tutkija.[1]
Avellanin vanhemmat olivat kunnallisneuvos Edvin Avellan ja Katarina Ulrika Hahnsson. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta 1887 ja valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta 1894. Avellan toimi aluksi Viipurin Reaalilyseon suomenkielen, historian ja maantiedon opettajana 1895–1897 ja sitten Lahden yhteiskoulun historian ja suomen kielen opettajana 1897-1938 ja hän oli myös koulun johtajana vuoteen 1915 saakka. Avellan oli Lahden kaupunginvaltuuston jäsen 1906–1907 ja 1913–1921.[1]
Avellan oli mukana Nuorsuomalaisen puolueen ja myöhemmin Kansallisen Edistyspuolueen toiminnassa Lahdessa. Hän oli Lahden kaupunginkirjaston johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1915 ja Lahden museon johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1924. Avellan omisti Kellahden säterirustitilan Ahlaisissa.[1]
Niilo J. Avellan oli naimisissa vuodesta 1894 Sylvia Renqvistin (1870–1920) kanssa. Heillä oli kaksi lasta Olavi (s. 1896) ja Irja (vuodesta 1924 Leistén, s. 1902). Avellanit tutustuivat 1906 kirjailija Joel Lehtoseen. Lehtosen ja Sylvia Avellanin välille syntyi suhde ja he olivat kirjeenvaihdossa Sylvia Avellanin kuolemaan saakka. Sylvia Avellan säilytti Lehtosen kirjeet ja Niilo Avellan luovutti ne myöhemmin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon. Kirjeet julkaistiin Pekka Tarkan toimittamana (Putkinotkon herra, Otava 1969).
Teoksia
Lähteet
