Kalkkisälvän käyttäminen polarisaation aikaansaamiseksi aiheutti ongelman, koska yleensä kyseisessä kiteessä muodostuu kaksi sädettä polarisoitunutta valoa. Nicol ratkaisi ongelman halkaisemalla kiteen diagonaalisesti ja liittämällä puolikkaat takaisin yhteen sellaisella aineella, esimerkiksi kanadanbalsamilla, jossa toinen polarisoitunut säde heijastuu täysin sisäisestä liitospinnasta. Tällöin vain toinen polarisoituneista säteistä pääsee ulos prismasta.[2]
Lähteet
↑Weilin+Göösin tietosanakirja 4 Neu-Set, s. 1325. Gütersloh: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5070-2
