Nicola Ferguson Sturgeon (s. 19. heinäkuuta 1970 Irvine, Skotlanti, Yhdistynyt kuningaskunta)[2][1] on skotlantilainen poliitikko ja entinen Skotlannin pääministeri. Marraskuussa 2014 Sturgeonista tuli puolueensa ensimmäinen naisjohtaja ja Skotlannin ensimmäinen naispääministeri.[1]
Tausta ja yksityiselämä
Sturgeonin isä työskenteli sähköasentajana ja äiti hammashoitajana.[3]
Sturgeon opiskeli oikeustiedettä Glasgow’n yliopistossa ja työskenteli vuosina 1997–1999 asianajajana.[2]
Vuonna 2016 Sturgeon kertoi julkisesti, että oli kärsinyt keskenmenon viisi vuotta aikaisemmin.[4]
Sturgeonin erottua pääministerin virastaan mediassa alkoi levitä huhuja, että osasyy erolle oli se, että hän olisi homoseksuaali ja viettäisi salaista kaksoiselmämää ranskalaisen diplomaatin kanssa. Sturgeon kiisti väitteet huhtikuun 2023 alussa.[5][6][7]
Poliittinen ura
Sturgeon liittyi Skotlannin kansanpuolueeseen ollessaan 16-vuotias, ja nimesi yhdeksi tekijäksi maan silloisen pääministerin, Margaret Thatcherin: yhtäältä Thatcher osoitti, että vahvatahtoinen nainen voi päästä politiikan huipulle Britanniassa, mutta toisaalta Sturgeon halusi vastustaa Thatcherin konservatiivisia arvoja.[8]
Ensimmäistä kertaa Sturgeon valittiin Skotlannin parlamenttiin vuonna 1999 ollessaan vain 29-vuotias. Hän sai nopeasti maineen vakavana poliitikkona nuoresta iästään huolimatta.[9]
Sturgeon pyrki ensimmäistä kertaa puolueensa puheenjohtajaksi vuonna 2004, mutta jättäytyi kuitenkin pois kisasta Alex Salmondin ilmoittauduttua mukaan, ja Sturgeon alkoi tukemaan tämän kampanjaa.[8] Sturgeonista tuli puolueensa varapuheenjohtaja.[9]
Vuoden 2007 parlamenttivaalien jälkeen Skotlannin kansanpuolue nousi Skotlannin suurimmaksi puolueeksi, ja Sturgeon sitä kautta Skotlannin varapääministeriksi. Vuoden 2011 vaalien jälkeen puolue katsoi, että on aika lunastaa vaalilupaus Skotlannin itsenäisyydestä.[8]
Varapuheenjohtajana Sturgeon oli päävastuussa puolueensa itsenäisyyskampanjasta vuoden 2014 kansanäänestyksessä. Tuloksen selvittyä puheenjohtaja Salmond erosi.[10]
Skotlannin pääministerinä
Salmondin erottua Sturgeon ilmoittautui mukaan puolueensa puheenjohtajavaaleihin. Hän lupasi tehdä yhteistyössä hyväntahtoisesti itsenäisyyttä vastustavien puolueiden kanssa. Lisäksi hän sanoi haluavansa käyttää pääministerin asemaansa saadakseen Skotlannin paikallishallinnolle entistä enemmän valtaa Lontoosta.[8] Hän myös sai saman tien useiden vanhempien puoluetovereidensa tuen.[10] Skotlannin kansanpuolue piti puoluekokouksen 14. marraskuuta 2014, jossa se valitsi Sturgeonin uudeksi puheenjohtajaksi. Tämän johdosta hänestä tuli myös todennäköinen uusi Skotlannin pääministeri. Varapuheenjohtajaksi nousi Stewart Hosie.[11]
Sturgeon ilmoitti helmikuussa 2023 eroavansa Skotlannin pääministerin virasta, koska koki Skotlannin itsenäisyyskampanjan henkilöityneen liikaa häneen. Hän oli tuolloin maan pitkäikäisin pääministeri.[12] Sturgeonin seuraajaksi puolueen puheenjohtajana valittiin maaliskuussa 2023 Humza Yousaf.[13]
Britannian EU-eron jälkeen Sturgeon alkoi kampanjoimaan sen puolesta, että maa säilyisi osana unionin sisämarkkinoita.[3]
Poliittisia kantoja
Sturgeon kannattaa Skotlannin itsenäisyyttä ja kuuluu puolueensa siihen siipeen, jonka mielestä itsenäistymisprosessi tapahtuu vääjäämättä vaalien kautta. Vuoden 2015 kansanäänestyksen jälkeen Sturgeon on alkanut vaatia toista kansanäänestystä jahka siihen saadaan laaja kansan tuki.[14][15]
Skotlannin ollessa osa Yhdistynyttä kuningaskunta Sturgeon on sanonut kannattavansa perustuslaillista monarkiaa, ja että nykyjärjestelmänsä on hyvät puolensa.[16]
Sturgeon on sanonut vastustavansa Yhdistyneen kuningaskunnan ydinaseita ja niiden sijoittamista Skotlantiin.[17]
Lähteet
Aiheesta muualla
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Muut | |
|---|
.jpg)
