Tämä artikkeli käsittelee kanadalaista jääkiekkoilijaa. Muista samannimisistä henkilöistä katso Nick Johnson.
Nicholas VanCuran Johnson (s. 24. joulukuuta 1985 Calgary, Alberta, Kanada) on kanadalainen jääkiekkoilija, joka pelaa SHL-joukkue Brynäs IF:ssä. Hän on pelipaikaltaan oikea laitahyökkääjä ja pelaa oikealta. Johnson on pelannut aiemmin myös NHL:ssä yhteensä 113 runkosarjaottelua tehopistein 14+23=37 ja keräten 52 jäähyminuuttia.[1]
Ura
Johnson pelasi vuodet 2002–2004 AJHL-joukkue St. Albert Saintsissa. Pittsburgh Penguins varasi hänet kolmannella kierroksella 67. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2004. Johnson kävi varauksensa jälkeen vuodet 2004–2008 Dartmouth Collegea, jonka sisäisen maalipörssin hän voitti 18 osumallaan jo ensimmäisellä kaudellaan 2004–2005. Johnson valittiin kauden päätteeksi ECAC:n tulokkaiden tähdistökentälliseen. Viimeisellä kaudellaan 2007–2008 hän toimi Dartmouthin kapteenina ja oli tehoilla 10+25=35 joukkueen paras pistemies ja syöttäjä.[2] Johnson valittiin ECAC:n ensimmäiseen tähdistökentälliseen.[3] Hän teki maaliskuussa 2008 kaksivuotisen tulokassopimuksen Pittsburgh Penguinsin kanssa ja pelasi keväällä 2008 myös AHL-joukkue Wilkes-Barre/Scranton Penguinsissa, jossa Johnson pelasi neljä runkosarja- ja kymmenen playoff-ottelua tehden kaksi syöttöpistettä.
Kauden 2008–2009 Johnson pelasi suurimmaksi Wilkes-Barres/Scranton Penguinsissa, jonka toiseksi paras pistemies hän oli kevään 2009 pudotuspeleissä Mark Letestun ja Dustin Jeffreyn kanssa tehoilla 4+6=10. Johnson pelasi ison osan kaudestaan myös sarjatasoa alempana ECHL:n Wheeling Nailersin riveissä. Kevään 2010 pudotuspeleissä hän oli neljällä osumallaan Wilkes-Barre/Scranton Penguinsin paras maalintekijä sekä paras pistemies Chris Connerin kanssa.[2] Johnson pelasi kauden 2009–2010 aikana myös kuusi NHL-ottelua Pittsburghissa tehoin 1+1=2. Hän teki NHL-debyyttinsä 21. tammikuuta 2010 ottelussa Washington Capitalsia vastaan, jolloin Johnson teki myös NHL-uransa avausmaalin ajassa 2.50.[4] Kesäkuussa 2010 hän teki vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen jatkosopimuksen Penguinsin kanssa.[5]
Kaudella 2010–2011 Johnson oli 20 osumallaan Tim Wallacen kanssa Wilkes-Barre/Scranton Penguinsin toiseksi paras maalintekijä Brett Sterlingin jälkeen. Hänen maaleistaan puolet oli ylivoimamaaljea. NHL:n puolella Johnson pelasi kauden aikana neljä ottelua tehopistein 1+2=3. Hän teki kesäkuussa 2011 vuoden mittaisen ja 550 000 dollarin arvoisen jatkosopimuksen Penguinsin kanssa,[6] mutta harjoitusleirin päätteeksi joukkue asetti Johnsonin siirtolistalle,[7] josta hänet nappasi kuitenkin jo seuraavana päivänä Minnesota Wild.[8] Johnson murtautui kaudella 2011–2012 NHL:ään. Hänet valittiin jo kuluneella ensimmäisellä kokonaisella kaudellaan NHL:n tähdistöotteluun korvaamaan Edmonton Oilersin Ryan Nugent-Hopkins.[9] Johnson pelasi lopulta kauden aikana 77 runkosarjaottelua tehopistein 8+18=26.
Heinäkuussa 2012 Johnson teki vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen sopimuksen Phoenix Coyotesin kanssa.[10] Kausi 2012–2013 alkoi kuitenkin NHL:n työsululla ja Johnson siirtyi joulukuussa 2012 vahvistamaan ECHL-joukkue Idaho Steelheadsia. NHL-kauden käynnistyttyä tammikuussa 2013 hän pelasi Coyotesissa 17 ottelua tehopistein 4+2=6, kunnes maaliskuussa seura asetti Johnsonin siirtolistalle ja lähetti farmijoukkue Portland Piratesiin. Heinäkuussa 2013 hän teki vuoden mittaisen ja kaksisuuntaisen sopimuksen Boston Bruinsin kanssa.[11] Johnson pelasi kauden 2013–2014 pääosin AHL-joukkue Providence Bruinsissa, jonka varakapteeniksi hän nousi ja voitti joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +20.[2] Johnson pelasi Bostonin NHL-joukkueessa kauden aikana yhdeksän runkosarjaottelua jääden ilman tehopisteitä.
Kaudeksi 2014–2015 Johnson siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Ruotsin SHL-liigan Växjö Lakersiin.[12][13] Hän voitti lukemalla +30 koko liigan tehotilaston. Johnson oli myös Lakersin kolmanneksi paras pistemies tehoilla 17+21=38 ja hän voitti kauden päätteeksi Ruotsin-mestaruuden. Mestarien liigassa Johnson oli joukkueen paras maalintekijä ja jakoi Lakersin sisäisen pistepörssin voiton Tuomas Kiiskisen ja Tomi Kallion kanssa tehoilla 4+1=5. Kaudeksi 2015–2016 hän siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Brynäs IF:n paitaan.[14] Johnson voitti 22 osumallaan koko SHL:n maalipörssin ja 14 osumallaan liigan ylivoimamaalipörssin. Hän keräsi runkosarjassa 34 tehopistettä ja oli Brynäsin kolmanneksi paras pistemies. Kevään 2016 pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Johnson oli Brynäsin paras pistemies ja maalintekijä tehoilla 3+2=5.[1]
Muuta
Johnsonin isä Kevin on pelannut myös jääkiekkoa.[1]
Tilastot
Lähteet
Viitteet
