PROFILPELAJAR.COM

Ngũgĩ wa Thiong'o
Henkilötiedot
Syntynyt	5. tammikuuta 1938 (ikä 87); Limuru, Kenia
Kirjailija
Aikakausi	1962 – nykyaika
Esikoisteos	Weep Not, Child (1964)
Aiheesta muualla
	ngugiwathiongo.com
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
	[ Muokkaa Wikidatassa ]
	Infobox OK

Ngũgĩ wa Thiong’o, James Ngugi (s. 1938 Limuru, Kenia)^[1] on kenialainen kikujunkielinen kirjailija. Ngũgĩ tunnetaan toisinajattelijana ja mielipidevankina, mutta hän on myös Kalifornian yliopiston kirjallisuustieteen professori ja seitsemän kansainvälisen yliopiston kunniatohtori. Hän asui vuodesta 1982 lähtien 22 vuotta maanpaossa Englannissa ja Yhdysvalloissa poliittisten mielipiteidensä vuoksi.^[2] Uransa alussa hän oli englanninopettaja ja kirjoitti englanniksi mutta muutti kieleksi äidinkielellään.^[1]

Elämä

Ngũgĩ syntyi Kamiriithussa lähellä Limurua Kiambun kunnassa kikujuperheeseen. Hän sai kasteessa nimen James Ngugi. Hänen perheensä pidätettiin mau-mau-kapinallisina, jolloin hänen velipuolensa tapettiin ja hänen äitiään kidutettiin. Käydessään lähetysaseman koulua hänestä tuli hurskas kristitty. Hän suoritti vuonna 1963 englannin kielen alemman korkeakoulututkinnon Makereren yliopistossa Kampalassa. Kampalassa ollessaan Ngũgĩ kirjoitti vuonna 1962 näytelmän The Black Hermit.^lähde?

Ngũgĩ julkaisi ensimmäisen romaaninsa Weep Not, Child vuonna 1964. Hän kirjoitti sen opiskellessaan Englannissa Leedsin yliopistossa. Toinen romaani, The River Between (1965), kuvaa kristityn ja ei-kristityn onnetonta romanssia, jonka taustalla on mau-mau-kapina.^lähde?

Trilogian kolmas omaani Nisun jyvä (1967)^[1] merkitsi hänen kääntymistään fanonistiseen marxismiin. Sen seurauksena hän luopui englannin kielestä, kristinuskosta ja nimestään, koska ne olivat hänestä kolonialistisia. Hän otti nimen Ngũgĩ wa Thiong'o ja alkoi kirjoittaa kikujun ja swahilin kielillä.^lähde?

Vuonna 1977 hän julkaisi näytelmän Ngaahika Ndeenda, jossa hän puolusti kenialaisia työläisiä ja maanviljelijöitä heidän omalla kielellään valtiovääryyksiä vastaan. Näytelmän sisältämä poliittinen viesti sai Kenian silloisen varapresidentin Daniel arap Moin antamaan Ngũgĩsta pidätysmääräyksen. Pidätysaikanaan Ngũgĩ kirjoitti vankilan vessapaperille ensimmäisen modernin kikujunkielisen romaanin, Caitaani mũtharaba-Inĩn (suom. Paholainen ristillä, 1980).^[2]

Ngũgĩ vapautui vankilasta joulukuussa 1978 Amnesty Internationalin kampanjan ansiosta. Moin hallinto esti Ngũgĩa kuitenkin jatkamasta opetustyötään Nairobin yliopistossa. Ngũgĩ lähti Lontooseen 5. kesäkuuta 1982 Paholainen ristillä -teoksen julkaisutilaisuuteen, mutta joutui jäämään Englantiin maanpakoon kuultuaan Moin aikovan eliminoida hänet.^[2]

Ngũgĩn teoksista Detained (1981) sisältää hänen vankilapäiväkirjansa. Decolonizing the Mind: The Politics of Language in African Literature (1986) on essee, jossa Ngũgĩ vetoaa afrikkalaisia kirjailijoita kirjoittamaan omalla äidinkielellään. Yksi hänen kuuluisimmista teoksistaan Matigari (1987) on satiiri, joka perustuu kikujujen kansantarinaan. Se kiellettiin heti ilmestyttyään, ja romaanin päähenkilö etsintäkuulutettiin. Ngugi tietysti yllättyi siitä, että fiktiivinen romaanihenkilö yritettiin pidättää.^[3]

Ngũgĩ on työskennellyt useissa yliopistoissa Yhdysvalloissa. Hän vieraili kotimaassaan Keniassa maanpakonsa jälkeen ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Hänet kuitenkin ryöstettiin ja pahoinpideltiin ja hänen vaimonsa raiskattiin heidän asunnossaan Nairobissa. ^[4]

Seppo Loponen on suomentanut Ngũgĩn romaanin Mũrogi was Kagogo (2006), ja suomennos on julkaistu nimellä Variksen Velho (2007). Kirja sai vuonna 2008 vuoden parhaan suomennetun fantasiaromaanin Tähtifantasia-palkinnon^lähde?.

Teokset

Suomennetut teokset

Nisun jyvä. (A Grain of Wheat) Suomentanut Seppo Loponen. Porvoo Helsinki: WSOY, 1972. ISBN 951-0-00602-5 )
Paholainen ristillä. Suomentanut Mika Tiirinen englanninkielisestä laitoksesta Devil on the Cross, alkuteos A Grain of Wheat. Helsinki: Like, 1994. ISBN 951-578-117-5
Variksen Velho. Suomentanut Seppo Loponen tekijän kikujusta englanniksi kääntämästä laitoksesta Wizard of the crow. Alkuteos: Mũrogi was Kagogo. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-33087-6

Näytelmä

Musta erakko (Black Hermit, 1962), suom. Pirkko Kallio, Yleisradio 1971 (Tuotantonumero: 333/186. Moniste.)

Novelli

Loiston hetket, suom. Lauri Otonkoski, teoksessa: Ilon ja kivun kääntöpiiri, 2004 WSOY ISBN 951-0-29029-7

Alkuperäiset teokset

The Black Hermit, 1963 (näytelmä) Musta erakko
Weep Not, Child, 1964 (romaani)
The River Between, 1965 (romaani)
A Grain of Wheat, 1967 (romaani, suom. Nisun jyvä
This Time Tomorrow, 1970 (näytelmäkokoelma)
Homecoming: Essays on African and Caribbean Literature, Culture, and Politics, 1972 (esseekokoelma)
A meeting in the dark (1974)
Secret Lives, and Other Stories, 1976
The Trial of Dedan Kimathi, 1976
Ngaahika ndeenda: Ithaako ria ngerekano, 1977 (näytelmä)
Petals of Blood, (1977)
Caitaani mũtharaba-Inĩ, 1980 (suom. Paholainen ristillä)
Writers in Politics: Essays, 1981 (esseekokoelma)
Education for a National Culture, 1981
Detained: A Writer's Prison Diary, 1981
Barrel of a Pen: Resistance to Repression in Neo-Colonial Kenya, 1983
Decolonising the Mind: The Politics of Language in African Literature, 1986
Mother, Sing For Me, 1986
Writing against Neo-Colonialism, 1986
Njamba Nene na Mbaathi i Mathagu, 1986 (lasten kirja)
Matigari ma Njiruungi, 1986
Njamba Nene na Chibu King'ang'i, 1988 (lastenkirja)
Matigari, 1989
Bathitoora ya Njamba Nene 1990, (lasten kirja)
Moving the Centre: The Struggle for Cultural Freedom, 1993
Penpoints, Gunpoints and Dreams: The Performance of Literature and Power in Post-Colonial Africa, 1996
Wizard of the crow, 2006. suom. Variksen Velho
Something Torn and New: An African Renaissance, 2009
Dreams in a Time of War: A Childhood Memoir, 2010
In the House of the Interpreter: A Memoir, 2012

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Ngugi wa Thiong’o”, Otavan kirjallisuustieto, s. 529. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
↑ ^a ^b ^c Lehtinen, Aki Petteri: Hullu hirmuhallinto uhkaa ensin kieltä. Helsingin Sanomat, 7.8.2008.
↑ Peik Johansson: Kahdenlaista globalisaatiota. Yleisradio 11.4.2007. (Archive.org)
↑ Latvala, Johanna: Väkivalta varjostaa Kenian uutta politiikkaa 10.10.2004. Kumppani-lehti 5/2004, Kepa ry. Arkistoitu 25.6.2007. Viitattu 18.7.2007.