Lause on peräisin Raamatun latinankielisestä käännöksestä Vulgata, missä se esiintyy kaikissa neljässä evankeliumissa (Matteus 13:57, Markus 6:4, Luukas 4:24 ja Johannes 4:44) muodossa nemo propheta acceptus est in patria sua .[1][2] Puhuja on Jeesus Nasaretilainen, joka näillä sanoilla kommentoi maanmiehiltään saamaansa kylmää kohtelua. [2]
Merkitys
Ilmaisu viittaa siihen, että henkilön on vaikea saada tunnustusta ympäristössä, joka tuntee hänet hyvin. [2]
Käyttö
Arkkitehti Alvar Aalto antoi Säynätsalossa rakentamalleen veneelle nimeksi Nemo propheta in patria. Nimen on tulkittu viittaavan väheksyntään, jota Aalto koki saaneensa osakseen kotimaassaan. [3]
Ranskalainen salonnièreAnne-Marie Bigot de Cornuel (1605–1694) käytti lausetta muunnetussa muodossa: Kukaan ei ole sankari kamaripalvelijalleen.[4]
Kritiikkiä
Martti Päivänsalo kirjassa Taistelu Raamatusta kritisoi sitä, että virallisessa vuoden 1992 suomalaisessa raamatunkäännöksessä on edellisen virallisen käännöksen 1938 kohta kukaan profeetta ei ole omalla maallaan otollinen korvattu lentävällä lauseella "kukaan ei ole profeetta omalla maallaan." Hänen mukaansa sen merkitys ei ole sama, ja lisäksi hän väittää, että se latistaa tekstin kevyelle tasolle, sillä sitä käytetään jos jonkinlaisissa yhteyksissä tarkoittamattakaan todellista profeettaa.
