Bliss toimi Oxfordissa ensin Pyhän Ebbin kirkon kirkkoherrana. Vuonna 1742 hänet nimitettiin Edmond Halleyn seuraajana geometrian professoriksi Oxfordin yliopistoon, ja samana vuonna hänet valittiin Royal Societyn jäseneksi. Vuonna 1762 hänet valittiin James Bradleyn seuraajana neljänneksi Astronomer Royaliksi, mutta sellaisena hän ehti toimia vain kaksi vuotta ennen kuolemaansa. Kun hän silloinkin asui enimmäkseen Oxfordissa, hänen aikaansaannoksensa Astronomer Royalina jäivät vähäiseksi.[2]
Bliss kuoli Oxfordissa, mutta hänet haudattiin Halleyn viereen Pyhän Margaretan kirkkomaalle Leehen Kaakkois-Lontooseen.
Lähteet
↑Leslie Stephen: ”Bliss, Nathaniel”, Dictionary of National Biography, osa 5, s. 220-221. Lontoo: Smith, Elder & Co, 1886.
↑Edward Walter Maunder: the Royal observatory, Greenwich: A glance at its history and work, s. 85. The Religious tract society, 1900. Teoksen verkkoversio.
Aiheesta muualla
Karttunen, Hannu: Vanhin tiede – Tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin, s. 399. ("Nathaniel Bliss (1700–1764)") Helsinki: Ursa, 2003. ISBN 978-952-5329-26-1