Nana (Iberia)

Kuningas Mirianin ja kuningatar Nanan haudat Samtavron kirkossa.

Nana (georg. ნანა) oli Iberian (eli nykyisen Georgian Kartlin alueen) kuningatarpuoliso ja kuningas Mirian III:n toinen vaimo 300-luvulla. Georgian ortodoksinen kirkko pitää häntä pyhänä, sillä hänellä oli rooli iberialaisten käännyttämisessä kristinuskoon.[1][2]

Georgialaisten kronikoiden mukaan Nana oli "kreikkalaiselta alueelta, Pontoksesta, Oligotoksen tytär"[3] ja meni naimisiin Mirianin kanssa hänen ensimmäisen vaimonsa kuoltua (Cyril Toumanoffin mukaan vuonna 292). Pontos saattaa viitata Bosporin kuningaskuntaan, joka oli silloin Rooman valtakunnan vasallivaltio. Toumanoff on olettanut, että Nanan isän nimi saattaa olla korruptoitunut georgialainen muoto nimestä "Olympius" tai "Olympus". Hän oli bosporilainen hallitsija, jonka poika Aurelius Valerius Sogus Olympianus oli Theodosian roomalainen kuvernööri, joka vuorostaan tunnetaan juutalaisen "rukoushuoneen" kunniaksi "korkeimmalle Jumalalle" osoitetusta kreikankielisestä kaiverruksesta vuodelta 306.[4] Nana on yritetty liittää myös Bosporin kuninkaan Theothorseen nuorempaan tyttäreen.[5]

Keskiaikaiset georgialaiset lähteet kertovat, että Nana oli ollut vakaumuksellinen pakana ja halveksinut kristinuskon saarnaa, kunnes hän parantui ihmeen kautta kauheasta sairaudesta ja kääntyi sen jälkeen kappadokialaisen kristityn lähetyssaarnaajan Ninon avustuksella kristinuskoon. Roomalainen historioitsija Tyrannius Rufinus kirjoitti tapahtumista puoli vuosisataa Iberian kääntymisen jälkeen Bacurius Iberialaisen suullisen kertomuksen perusteella. Myös hän mainitsee iberialaisten nimettömän kuningattaren, joka parantui kristityn naisen avulla.[6] Ninon ansiosta myös kuningas Mirian kastettiin pian ja noin vuonna 337 kristinuskosta tehtiin Iberian valtionuskonto. Nana eli kaksi vuotta miestään kauemmin ja kuoli vuonna 363 (Toumanoffin mukaan). Georgian kirkko kanonisoi hänet myöhemmin. Sanotaan, että kuninkaalliset pyhimykset on haudattu Samtavron kirkkoon Mtskhetassa, jossa heidän hautansa ovat edelleen näkyvillä.[2]

Lähteet

  1. ↑ Lang, David Marshall: Lives and legends of the Georgian saints, s. 13–39. London: Allen & Unwin, 1956.
  2. ↑ a b Machitadze, Archpriest Zakaria: The Feast of the Robe of our Lord, the Myrrh-streaming and Life-giving Pillar, Equals-to-the-Apostles King Mirian and Queen Nana, and Saints Sidonia and Abiatar (4th century) 2006. Pravoslavie.ru.
  3. ↑ Thomson, Robert W.: Rewriting Caucasian History, s. 112. Oxford University Press, 1996. ISBN 0198263732
  4. ↑ Toumanoff, Cyril: Chronology of the Early Kings of Iberia. Traditio, 1969, 25. vsk, s. 23.
  5. ↑ Settipani, Christian: Continuité des élites à Byzance durante les siècles obscurs. Les princes caucasiens et l'Empire du VIe au IXe siècle, s. 406. De Boccard, 2006. ISBN 2701802261
  6. ↑ Amidon, Philip R.: The church history of Rufinus of Aquileia, books 10 and 11, s. 48. Oxford University Press, 1997. ISBN 0195110315