NFL-kausi 2018

NFL-kausi 2018
Kausi
Alkoi 6. syyskuuta 2018
Päättyi 3. helmikuuta 2019
Draft
Ykkösvaraus Baker Mayfield
Varannut joukkue Cleveland Browns
Runkosarja
AFC:n mestari New England Patriots
NFC:n mestari Los Angeles Rams
Arvokkain pelaaja Patrick Mahomes (Kansas City Chiefs)
Super Bowl
Mestari New England Patriots
← 2017
2019 →

NFL-kausi 2018 oli järjestyksessään 99. National Football Leaguen kausi. Se alkoi 6. syyskuuta 2018. Avausottelussa pelasivat hallitseva mestari Philadelphia Eagles ja Atlanta Falcons. Runkosarja päättyi 30. joulukuuta, ja pudotuspelit alkoivat 5. tammikuuta. Kausi päättyi helmikuuta 2019 Super Bowl LIII:hin, joka pelattiin Atlantassa. Mestaruuden voitti New England Patriots, jolle mestaruus oli kolmas viiteen edelliseen kauteen. Super Bowlissa Patriots voitti Los Angeles Ramsin. Kautta edeltävän varaustilaisuuden ykkösvaraus oli pelinrakentaja Baker Mayfield, jonka varasi Cleveland Browns. Kansas City Chiefsin pelinrakentaja Patrick Mahomes valittiin runkosarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi.

Joukkueet

Kaudella pelasi 32 joukkuetta, jotka oli jaettu kahteen konferenssiin. Kumpikin konferenssi oli jaettu neljään divisioonaan, joissa jokaisessa pelasi neljä joukkuetta.

Divisioona Joukkue Kaupunki Stadion Päävalmentaja Sijoitus kaudella 2017
American Football Conference
Itä Buffalo Bills Orchard Park, NY New Era Field Sean McDermott Pudotuspelien 1. kierros
Miami Dolphins Miami Gardens, FL Hard Rock Stadium Adam Gase 11.
New England Patriots Foxborough, MA Gillette Stadium Bill Belichick Toinen
New York Jets East Rutherford, NJ MetLife Stadium Todd Bowles 13.
Pohjoinen Baltimore Ravens Baltimore, MD M&T Bank Stadium John Harbaugh 7.
Cincinnati Bengals Cincinnati, OH Paul Brown Stadium Marvin Lewis 9.
Cleveland Browns Cleveland, OH FirstEnergy Stadium Hue Jackson
Gregg Williams (viikko 8–) 		16.
Pittsburgh Steelers Pittsburgh, PA Heinz Field Mike Tomlin Pudotuspelien 2. kierros
Etelä Houston Texans Houston, TX NRG Stadium Bill O’Brien 15.
Indianapolis Colts Indianapolis, IN Lucas Oil Stadium Frank Reich 14.
Jacksonville Jaguars Jacksonville, FL EverBank Field Doug Marrone Konferenssifinaali
Tennessee Titans Nashville, TN Nissan Stadium Mike Vrabel Pudotuspelien 2. kierros
Länsi Denver Broncos Denver, CO Sports Authority Field at Mile High Vance Joseph 12.
Kansas City Chiefs Kansas City, MO Arrowhead Stadium Andy Reid Pudotuspelien 1. kierros
Los Angeles Chargers Los Angeles, CA StubHub Center Anthony Lynn 8.
Oakland Raiders Oakland, CA Oakland Alameda Coliseum Jon Gruden 10.
National Football Conference
Itä Dallas Cowboys Arlington, TX AT&T Stadium Jason Garrett 9.
New York Giants East Rutherford, NJ MetLife Stadium Pat Shurmur 16.
Philadelphia Eagles Philadelphia, PA Lincoln Financial Field Doug Pederson Voittaja
Washington Redskins Landover, MD FedExField Jay Gruden 12.
Pohjoinen Chicago Bears Chicago, IL Soldier Field Matt Nagy 15.
Detroit Lions Detroit, MI Ford Field Matt Patricia 7.
Green Bay Packers Green Bay, WI Lambeau Field Mike McCarthy
Joe Philbin (Viikko 14–) 		11.
Minnesota Vikings Minneapolis, MN U.S. Bank Stadium Mike Zimmer Konferenssifinaali
Etelä Atlanta Falcons Atlanta, GA Mercedes-Benz Stadium Dan Quinn Pudotuspelien 2. kierros
Carolina Panthers Charlotte, NC Bank of America Stadium Ron Rivera Pudotuspelien 1. kierros
New Orleans Saints New Orleans, LA Mercedes-Benz Superdome Sean Payton Pudotuspelien 2. kierros
Tampa Bay Buccaneers Tampa, FL Raymond James Stadium Dirk Koetter 14.
Länsi Arizona Cardinals Glendale, AZ University of Phoenix Stadium Steve Wilks 10.
Los Angeles Rams Los Angeles, CA Los Angeles Memorial Coliseum Sean McVay Pudotuspelien 1. kierros
San Francisco 49ers San Francisco, CA Levi's Stadium Kyle Shanahan 13.
Seattle Seahawks Seattle, WA CenturyLink Field Pete Carroll 8.

Muutokset kauden aikana

  • 30. lokakuuta Cleveland Browns ilmoitti erottaneensa päävalmentaja Hue Jacksonin. Hänet korvasi Brownsin puolustuksen koordinaattori Gregg Williams. Samalla Browns erotti hyökkäyksen koordinaattorin Todd Haleyn.[1]
  • 2. joulukuuta Green Bay Packers ilmoitti erottaneensa päävalmentaja Mike McCarthyn. Kuluva kausi oli McCarthyn 13. Packersin päävalmentajana. Hänet korvasi Packersin hyökkäyksen koordinaattori Joe Philbin.[2]

Ennen runkosarjan aloitusta

Varaustilaisuus

Cleveland Browns varasi Baker Mayfieldin varaustilaisuuden ensimmäisenä pelaajana.

Kauden varaustilaisuus pidettiin 26. – 28. huhtikuuta AT&T Stadiumilla Arlingtonissa, Teksasissa. Varaustilaisuus oli ensimmäinen, joka pidettiin NFL-stadionilla.[3][4]

Varaustilaisuuden ensimmäisenä pelaajana varattiin Oklahoman yliopiston Oklahoma Soonersin pelinrakentaja Baker Mayfield. Mayfieldin varasi Cleveland Browns.[5] Eniten pelaajia varattiin Alabaman yliopiston Alabama Crimson Tiden joukkueesta. Alabamasta varattiin 12 pelaajaa.[6]

Ensimmäisen kierroksen varaukset
# Pelaaja Pelipaikka1 Joukkue
1. Baker Mayfield QB Cleveland Browns
2. Saquon Barkley RB New York Giants
3. Sam Darnold QB New York Jets
4. Denzel Ward CB Cleveland Browns
5. Bradley Chubb DE Denver Broncos
6. Quenton Nelson G Indianapolis Colts
7. Josh Allen QB Buffalo Bills
8. Roquan Smith LB Chicago Bears
9. Mike McGlinchey OT San Francisco 49ers
10. Josh Rosen QB Arizona Cardinals
11. Minkah Fitzpatrick S Miami Dolphins
12. Vita Vea DT Tampa Bay Buccaneers
13. Daron Payne DT Washington Redskins
14. Marcus Davenport DE New Orleans Saints
15. Kolton Miller OT Oakland Raiders
16. Tremaine Edmunds LB Buffalo Bills
17. Derwin James S Los Angeles Chargers
18. Jaire Alexander CB Green Bay Packers
19. Leighton Vander Esch LB Dallas Cowboys
20. Frank Ragnow C Detroit Lions
21. Billy Price C Cincinnati Bengals
22. Rashaan Evans LB Tennessee Titans
23. Isaiah Wynn OT New England Patriots
24. D. J. Moore WR Carolina Panthers
25. Hayden Hurst TE Baltimore Ravens
26. Calvin Ridley WR Atlanta Falcons
27. Rashaad Penny RB Seattle Seahawks
28. Terrell Edmunds S Pittsburgh Steelers
29. Taven Bryan DT Jacksonville Jaguars
30. Mike Hughes CB Minnesota Vikings
31. Sony Michel RB New England Patriots
32. Lamar Jackson QB Baltimore Ravens

1 C = sentteri; CB = kulmapuolustaja; DE = ulompi puolustuksen linjamies; DT = sisempi puolustuksen linjamies; G = sisempi hyökkäyksen kulmamies; RB = keskushyökkääjä; QB = pelinrakentaja; OT/OLB = hyökkäyksen linjamies; S = takapuolustaja; WR = laitapelaaja
Lähde:[5]

Ottelut

Jokainen joukkue pelasi neljä harjoitusottelua eli niin sanottua preseason-ottelua. Jokainen pelasi kaksi koti- ja vierasottelua. Ottelut pelattiin 9. – 31. elokuuta. 2. elokuuta Baltimore Ravens ja Chicago Bears pelasivat Hall of Fame ottelun.[7] Joukkueista ainoastaan Baltimore Ravens voitti kaikki harjoitusottelunsa. Atlanta Falcons, Dallas Cowboys, Tennessee Titans ja Seattle Seahawks hävisivät kaikki harjoitusottelunsa.[8]

Pelijärjestelmä

Runkosarja koostui 17 viikosta. Ensimmäinen peli pelattiin 6. syyskuuta, ja viimeiset ottelut pelattiin 30. joulukuuta. Jokainen joukkue pelasi runkosarjassa 16 ottelua, joten jokaisella joukkueella oli yksi väliviikko. Runkosarjan ottelut määräytyivät seuraavasti:[9]

  • Jokainen joukkue pelasi oman divisioonan joukkuetta vastaan kahdesti, kerran kotonaan ja kerran vieraissa.
  • Intra-conference, konferenssin sisällä divisioonille oli omat parit. Jokainen joukkue pelasi yhden ottelun divisioonaparin joukkuetta vastaan. Parit vaihtelevat vuosittain.
  • Joukkueelle määritettiin kahdesta jäljelle jääneestä konferenssinsa divisioonasta vastustaja edellisen kauden tulosten perusteella. Esimerkiksi omassa divisioonassaan 3. sijoittunut pelasi muissa divisioonissa edellisellä kaudella 3. sijoittuneita joukkueita vastaan.
  • Inter-conference, divisioonalle määritettiin divisioonapari toisesta konferenssista. Joukkue pelasi jokaista tämän divisioonan joukkuetta vastaan yhden ottelun.

Kauden 2018 divisioonaparit olivat:[10]

Intra-conference

  • AFC East – AFC South
  • AFC West – AFC North
  • NFC East – NFC South
  • NFC West – NFC North

Inter-conference

  • AFC East – NFC North
  • AFC North – NFC South
  • AFC South – NFC East
  • AFC West – NFC West

Runkosarja

Lähde:[11]

American Football Conference

Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Divisioona Konferenssi Voittoprosentti
Divisioonan voittajat
Kansas City Chiefs1 12 4 0 5–1–0 10–2–0 75,0 %
New England Patriots2 11 5 0 5–1–0 8–4–0 68,8 %
Houston Texans2 11 5 0 4–2–0 9–3–0 68,8 %
Baltimore Ravens 10 6 0 3–3–0 8–4–0 62,5 %
Villikortti
Los Angeles Chargers1 12 4 0 4–2–0 9–3–0 75,0 %
Indianapolis Colts 10 6 0 4–2–0 5–5–0 62,5 %
Pudotuspelien ulkopuolelle
Pittsburgh Steelers 9 6 1 4–1–1 6–5–1 59,4 %
Tennessee Titans 9 7 0 3–3–0 5–7–0 56,3 %
Cleveland Browns 7 8 1 3–2–1 5–6–1 46,9 %
Miami Dolphins 7 9 0 4–2–0 6–6–0 43,8 %
Denver Broncos3 6 10 0 2–4–0 4–8–0 37,5 %
Cincinnati Bengals3 6 10 0 1–5–0 4–8–0 37,5 %
Buffalo Bills3 6 10 0 2–4–0 4–8–0 37,5 %
Jacksonville Jaguars 5 11 0 1–5–0 4–8–0 31,3 %
New York Jets4 4 12 0 1–5–0 3–9–0 25,0 %
Oakland Raiders4 4 12 0 1–5–0 3–9–0 25,0 %
Huomioita

1 Chiefs voitti divisioonansa divisioonan sisäisten pelien perusteella.
2 Patriots sijoittui korkeammalle, sillä se voitti Texansin viikolla 1.
3 Broncos sijoittui korkeammalle kuin Bengals ja Bills, sillä sen voiton vahvuus (engl. strength of victory) oli korkeampi kuin kahden muun.
Bengals sijoittui korkeammalle kuin Bills, sillä Bengalsin tilastot samoja joukkueita vastaan oli parempi kuin Billsin.
4 Jets sijoittui korkeammalle kuin Raiders, sillä sen voiton vahvuus oli korkeampi kuin Raidersin.


AFC East
Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Tehdyt pisteet Päästetyt pisteet
New England Patriots 11 5 0 436 325
Miami Dolphins 7 9 0 319 433
Buffalo Bills 6 10 0 269 374
New York Jets 4 12 0 333 441
AFC North
Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Tehdyt pisteet Päästetyt pisteet
Baltimore Ravens 10 6 0 389 287
Pittsburgh Steelers 9 6 1 428 360
Cleveland Browns 7 8 1 359 392
Cincinnati Bengals 6 10 0 368 455
AFC South
Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Tehdyt pisteet Päästetyt pisteet
Houston Texans 11 5 0 402 316
Indianapolis Colts 10 6 0 433 344
Tennessee Titans 9 7 0 310 303
Jacksonville Jaguars 5 11 0 245 316
AFC West
Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Tehdyt pisteet Päästetyt pisteet
Kansas City Chiefs 12 4 0 565 421
Los Angeles Chargers 12 4 0 428 329
Denver Broncos 6 10 0 329 349
Oakland Raiders 4 12 0 290 467

National Football Conference

Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Divisioona Konferenssi Voittoprosentti
Divisioonan voittajat
New Orleans Saints1 13 3 0 4–2–0 9–3–0 81,3 %
Los Angeles Rams1 13 3 0 6–0–0 9–3–0 81,3 %
Chicago Bears 12 4 0 5–1–0 10–2–0 73,3 %
Dallas Cowboys 10 6 0 5–1–0 9–3–0 62,5 %
Villikortti
Seattle Seahawks 10 6 0 3–3–0 8–4–0 62,5 %
Philadelphia Eagles 9 7 0 4–2–0 6–6–0 56,3 %
Pudotuspelien ulkopuolelle
Minnesota Vikings 8 7 1 3–2–1 6–5–1 53,1 %
Atlanta Falcons2 7 9 0 4–2–0 7–5–0 43,8 %
Washington Redskins2 7 9 0 2–4–0 6–6–0 43,8 %
Carolina Panthers2 7 9 0 2–4–0 5–7–0 43,8 %
Green Bay Packers 6 9 1 1–4–1 3–8–1 40,6 %
Detroit Lions 6 10 0 2–4–0 4–8–0 37,5 %
New York Giants3 5 11 0 1–5–0 4–8–0 31,3 %
Tampa Bay Buccaneers3 5 11 0 2–4–0 4–8–0 31,3 %
San Francisco 49ers 4 12 0 1–5–0 2–10–0 25,0 %
Arizona Cardinals 3 13 0 2–4–0 3–9–0 18,8 %
Huomioita

1 Saints sijoittui korkeammalle, sillä se voitti Ramsin viikolla 9.
2 Falcons sijoittui korkeammalle kuin Redskins, sillä Falcons voitti Redskinsin viikolla 9.
Falcons sijoittui korkeammalle kuin Panthers keskinäisten otteluiden perusteella.
Redskins sijoittui korkeammalle kuin Panthers, sillä se voitti Panthersin viikolla 6.
3 Giants sijoittui korkeammalle kuin Buccaneers, sillä se voitti Buccaneersin viikolla 11.

NFC East
Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Tehdyt pisteet Päästetyt pisteet
Dallas Cowboys 10 6 0 339 324
Philadelphia Eagles 9 7 0 367 348
Washington Redskins 7 9 0 281 359
New York Giants 5 11 0 369 412
NFC North
Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Tehdyt pisteet Päästetyt pisteet
Chicago Bears 12 4 0 421 283
Minnesota Vikings 8 7 1 360 341
Green Bay Packers 6 9 1 376 400
Detroit Lions 6 10 0 324 360
NFC South
Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Tehdyt pisteet Päästetyt pisteet
New Orleans Saints 13 3 0 504 353
Atlanta Falcons 7 9 0 414 423
Carolina Panthers 7 9 0 376 382
Tampa Bay Buccaneers 5 11 0 396 464
NFC West
Joukkue Voitot Tappiot Tasapelit Tehdyt pisteet Päästetyt pisteet
Los Angeles Rams 13 3 0 527 384
Seattle Seahawks 10 6 0 428 347
San Francisco 49ers 4 12 0 342 435
Arizona Cardinals 3 13 0 225 425

Ottelut

Viikko 1

NFL-kausi alkoi 6. syyskuuta 2018, kun hallitseva mestari Philadelphia Eagles kohtasi Atlanta Falconsin. Ensimmäisellä viikolla pelasivat kaikki joukkueet.

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
6.9. Philadelphia Eagles Atlanta Falcons 18–12
9.9. Cleveland Browns Pittsburgh Steelers 21–21
9.9. Indianapolis Colts Cincinnati Bengals 23–34
9.9. Miami Dolphins Tennessee Titans 27–20
9.9. Minnesota Vikings San Francisco 49ers 24–16
9.9. New England Patriots Houston Texans 27–20
9.9. New Orleans Saints Tampa Bay Buccaneers 40–48
9.9. New York Giants Jacksonville Jaguars 15–20
9.9. Baltimore Ravens Buffalo Bills 47–3
9.9. Los Angeles Chargers Kansas City Chiefs 28–38
9.9. Denver Broncos Seattle Seahawks 27–24
9.9. Arizona Cardinals Washington Redskins 6–24
9.9. Carolina Panthers Dallas Cowboys 16–8
9.9. Green Bay Packers Chicago Bears 24–23
10.9. Detroit Lions New York Jets 17–48
10.9. Oakland Raiders Los Angeles Rams 13–33
Lähde:[12]

Viikko 2

Toisella viikolla pelasivat kaikki joukkueet.

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
13.9. Cincinnati Bengals Baltimore Ravens 23–34
16.9. Atlanta Falcons Carolina Panthers 31–24
16.9. Buffalo Bills Los Angeles Chargers 20–31
16.9. Tennessee Titans Houston Texans 20–17
16.9. New Orleans Saints Cleveland Browns 21–18
16.9. New York Jets Miami Dolphins 12–20
16.9. Pittsburgh Steelers Kansas City Chiefs 37–42
16.9. Tampa Bay Buccaneers Philadelphia Eagles 27–21
16.9. Washington Redskins Indianapolis Colts 9–12
16.9. Los Angeles Rams Arizona Cardinals 34–0
16.9. San Francisco 49ers Detroit Lions 30–27
16.9. Denver Broncos Oakland Raiders 20–19
16.9. Jacksonville Jaguars New England Patriots 31–20
16.9. Dallas Cowboys New York Giants 20–13
17.9. Chicago Bears Seattle Seahawks 24–17
Lähde:[13]

Viikko 3

Kolmannella viikolla pelasivat kaikki joukkueet. Brownsin voitto Jetsistä oli joukkueen ensimmäinen voitettu ottelu 635 päivään.[14]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
20.9. Cleveland Browns New York Jets 21–17
23.9. Atlanta Falcons New Orleans Saints 37–43
23.9. Kansas City Chiefs San Francisco 49ers 38–27
23.9. Miami Dolphins Oakland Raiders 28–20
23.9. Minnesota Vikings Buffalo Bills 6–27
23.9. Philadelphia Eagles Indianapolis Colts 20–16
23.9. Washington Redskins Green Bay Packers 31–17
23.9. Carolina Panthers Cincinnati Bengals 31–21
23.9. Jacksonville Jaguars Tennessee Titans 6–9
23.9. Baltimore Ravens Denver Broncos 27–14
23.9. Houston Texans New York Giants 22–27
23.9. Los Angeles Rams Los Angeles Chargers 35–23
23.9. Arizona Cardinals Chicago Bears 14–16
23.9. Seattle Seahawks Dallas Cowboys 24–13
23.9. Detroit Lions New England Patriots 26–10
24.9. Tampa Bay Buccaneers Pittsburgh Steelers 27–30
Lähde:[15]

Viikko 4

Viikko 4 oli ensimmäinen viikko, jolloin kaikki joukkueet eivät pelanneet. Viikko 4 oli väliviikko Carolina Panthersille ja Washington Redskinsille.

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
27.9. Los Angeles Rams Minnesota Vikings 38–31
30.9. Atlanta Falcons Cincinnati Bengals 36–37
30.9. Chicago Bears Tampa Bay Buccaneers 48–10
30.9. Dallas Cowboys Detroit Lions 26–24
30.9. Green Bay Packers Buffalo Bills 22–0
30.9. Tennessee Titans Philadelphia Eagles 26–23
30.9. Indianapolis Colts Houston Texans 34–37
30.9. New England Patriots Miami Dolphins 38–7
30.9. Jacksonville Jaguars New York Jets 31–12
30.9. Oakland Raiders Cleveland Browns 45–42
30.9. Arizona Cardinals Seattle Seahawks 17–20
30.9. New York Giants New Orleans Saints 18–33
30.9. Los Angeles Chargers San Francisco 49ers 29–27
30.9. Pittsburgh Steelers Baltimore Ravens 14–26
1.10. Denver Broncos Kansas City Chiefs 23–27
Lähde:[16]

Viikko 5

Chicago Bears ja Tampa Bay Buccaneers olivat väliviikolla viikolla 5. Ottelussa Redskinsiä vastaan New Orleans Saintsin pelinrakentaja Drew Brees ohitti Peyton Manningin kaikkien aikojen eniten syötettyjen jaardien määrässä. Manningin aikaisempi ennätys oli 71 940 jaardia.[17]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
4.10. New England Patriots Indianapolis Colts 38–24
7.10. Buffalo Bills Tennessee Titans 13–12
7.10. Cincinnati Bengals Miami Dolphins 27–17
7.10. Cleveland Browns Baltimore Ravens 12–9
7.10. Detroit Lions Green Bay Packers 31–23
7.10. Kansas City Chiefs Jacksonville Jaguars 30–14
7.10. New York Jets Denver Broncos 34–16
7.10. Pittsburgh Steelers Atlanta Falcons 41–17
7.10. Carolina Panthers New York Giants 33–31
7.10. Los Angeles Chargers Oakland Raiders 26–10
7.10. Philadelphia Eagles Minnesota Vikings 21–23
7.10. San Francisco 49ers Arizona Cardinals 18–28
7.10. Seattle Seahawks Los Angeles Rams 31–33
7.10. Houston Texans Dallas Cowboys 19–16
8.10. New Orleans Saints Washington Redskins 43–19
Lähde:[18]

Viikko 6

Detroit Lions ja New Orleans Saints olivat väliviikolla viikolla 6. Raidersin ja Seahawksin välinen ottelu pelattiin Lontoossa, Wembley Stadiumilla.[19]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
11.10. New York Giants Philadelphia Eagles 13–34
14.10. Atlanta Falcons Tampa Bay Buccaneers 34–29
14.10. Cincinnati Bengals Pittsburgh Steelers 21–28
14.10. Cleveland Browns Los Angeles Chargers 14–38
14.10. Oakland Raiders Seattle Seahawks 3–27
14.10. Miami Dolphins Chicago Bears 31–28
14.10. Minnesota Vikings Arizona Cardinals 27–17
14.10. New York Jets Indianapolis Colts 42–34
14.10. Washington Redskins Carolina Panthers 23–17
14.10. Houston Texans Buffalo Bills 20–13
14.10. Denver Broncos Los Angeles Rams 20–23
14.10. Dallas Cowboys Jacksonville Jaguars 40–7
14.10. Tennessee Titans Baltimore Ravens 0–21
14.10. New England Patriots Kansas City Chiefs 43–40
15.10. Green Bay Packers San Francisco 49ers 33–30
Lähde:[20]

Viikko 7

Green Bay Packersilla, Oakland Raidersilla, Pittsburgh Steelersilla ja Seattle Seahawksilla oli väliviikko. Titansin ja Chargersin välinen ottelu pelattiin Lontoossa, Wembley Stadiumilla.[19]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
18.10. Arizona Cardinals Denver Broncos 10–45
21.10. Los Angeles Chargers Tennessee Titans 20–19
21.10. Chicago Bears New England Patriots 31–38
21.10. Indianapolis Colts Buffalo Bills 37–5
21.10. Kansas City Chiefs Cincinnati Bengals 45–10
21.10. Miami Dolphins Detroit Lions 21–32
21.10. New York Jets Minnesota Vikings 17–37
21.10. Philadelphia Eagles Carolina Panthers 17–21
21.10. Tampa Bay Buccaneers Cleveland Browns 26–23
21.10. Jacksonville Jaguars Houston Texans 7–20
21.10. Baltimore Ravens New Orleans Saints 23–24
21.10. Washington Redskins Dallas Cowboys 20–17
21.10. San Francisco 49ers Los Angeles Rams 10–39
22.10. Atlanta Falcons New York Giants 23–20
Lähde:[21]

Viikko 8

Atlanta Falconsilla, Dallas Cowboysilla, Tennessee Titansilla ja Los Angeles Chargersilla oli väliviikko. Jaguarsin ja Eaglesin välinen ottelu pelatattiin Lontoossa, Wembley Stadiumilla.[19]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
25.10. Houston Texans Miami Dolphins 42–23
28.10. Jacksonville Jaguars Philadelphia Eagles 18–24
28.10. Chicago Bears New York Jets 24–10
28.10. Cincinnati Bengals Tampa Bay Buccaneers 37–34
28.10. Detroit Lions Seattle Seahawks 14–28
28.10. Kansas City Chiefs Denver Broncos 30–23
28.10. New York Giants Washington Redskins 13–20
28.10. Pittsburgh Steelers Cleveland Browns 33–18
28.10. Carolina Panthers Baltimore Ravens 36–21
28.10. Oakland Raiders Indianapolis Colts 28–42
28.10. Los Angeles Rams Green Bay Packers 29–27
28.10. Arizona Cardinals San Francisco 49ers 18–15
28.10. Minnesota Vikings New Orleans Saints 20–30
29.10. Buffalo Bills New England Patriots 6–25
Lähde:[22]

Viikko 9

Cincinnati Bengalsilla, Indianapolis Coltsilla, New York Giantsilla, Philadelphia Eaglesilla, Arizona Cardinalsilla ja Jacksonville Jaguarsilla oli väliviikko.

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
1.11. San Francisco 49ers Oakland Raiders 34–3
4.11. Buffalo Bills Chicago Bears 9–41
4.11. Cleveland Browns Kansas City Chiefs 21–37
4.11. Miami Dolphins New York Jets 13–6
4.11. Minnesota Vikings Detroit Lions 24–9
4.11. Washington Redskins Atlanta Falcons 14–38
4.11. Carolina Panthers Tampa Bay Buccaneers 42–28
4.11. Baltimore Ravens Pittsburgh Steelers 16–23
4.11. Denver Broncos Houston Texans 17–19
4.11. Seattle Seahawks Los Angeles Chargers 17–25
4.11. New Orleans Saints Los Angeles Rams 45–35
4.11. New England Patriots Green Bay Packers 31–17
5.11. Dallas Cowboys Tennessee Titans 14–28
Lähde:[23]

Viikko 10

Denver Broncosilla, Minnesota Vikingsilla, Baltimore Ravensilla ja Houston Texansilla oli väliviikko.

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
8.11. Pittsburgh Steelers Carolina Panthers 52–21
11.11. Chicago Bears Detroit Lions 34–22
11.11. Cincinnati Bengals New Orleans Saints 14–51
11.11. Cleveland Browns Atlanta Falcons 28–16
11.11. Green Bay Packers Miami Dolphins 31–12
11.11. Tennessee Titans New England Patriots 34–10
11.11. Indianapolis Colts Jacksonville Jaguars 29–26
11.11. Kansas City Chiefs Arizona Cardinals 26–14
11.11. New York Jets Buffalo Bills 10–41
11.11. Tampa Bay Buccaneers Washington Redskins 3–16
11.11. Oakland Raiders Los Angeles Chargers 6–20
11.11. Los Angeles Rams Seattle Seahawks 36–31
11.11. Philadelphia Eagles Dallas Cowboys 20–27
12.11. San Francisco 49ers New York Giants 23–27
Lähde:[24]

Viikko 11

Buffalo Billsillä, Cleveland Brownsilla, Miami Dolphinsilla, New England Patriotsilla, New York Jetsillä ja San Francisco 49ersilla oli väliviikko. Ottelu Ramsin ja Chiefsin välillä oli NFL:n historian ensimmäinen ottelu, jossa kumpikin joukkue teki vähintään 50 pistettä.[25] Ottelu piti alun perin pelata Méxicossa, mutta ottelu siirrettiin Los Angelesiin, sillä Estadio Aztecan kenttä ei vastannut NFL:n vaatimuksia.[26]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
15.11. Seattle Seahawks Green Bay Packers 27–24
18.11. Atlanta Falcons Dallas Cowboys 19–22
18.11. Chicago Bears Minnesota Vikings 25–20
18.11. Detroit Lions Carolina Panthers 20–19
18.11. Indianapolis Colts Tennessee Titans 38–10
18.11. New Orleans Saints Philadelphia Eagles 48–7
18.11. New York Giants Tampa Bay Buccaneers 38–35
18.11. Washington Redskins Houston Texans 21–23
18.11. Baltimore Ravens Cincinnati Bengals 24–21
18.11. Arizona Cardinals Oakland Raiders 21–23
18.11. Los Angeles Chargers Denver Broncos 22–23
18.11. Jacksonville Jaguars Pittsburgh Steelers 16–20
19.11. Los Angeles Rams Kansas City Chiefs 54–51
Lähde:[27]

Viikko 12

Kansas City Chiefsillä ja Los Angeles Ramsilla oli väliviikko.

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
22.11. Detroit Lions Chicago Bears 16–23
22.11. Dallas Cowboys Washington Redskins 31–23
22.11. New Orleans Saints Atlanta Falcons 31–17
25.11. Buffalo Bills Jacksonville Jaguars 24–21
25.11. Cincinnati Bengals Cleveland Browns 20–35
25.11. Indianapolis Colts Miami Dolphins 27–24
25.11. New York Jets New England Patriots 13–27
25.11. Philadelphia Eagles New York Giants 25–22
25.11. Tampa Bay Buccaneers San Francisco 49ers 27–9
25.11. Carolina Panthers Seattle Seahawks 27–30
25.11. Baltimore Ravens Oakland Raiders 34–17
25.11. Los Angeles Chargers Arizona Cardinals 45–10
25.11. Denver Broncos Pittsburgh Steelers 24–17
25.11. Minnesota Vikings Green Bay Packers 24–17
26.11. Houston Texans Tennessee Titans 34–17
Lähde:[28]

Viikko 13

Viikolla 13 pelasivat kaikki joukkueet. Voitollaan Lionsista Rams varmisti divisioonan voittonsa ja samalla paikan pudotuspeleihin.[29] Samalla viikolla varmistui, että 49ers ja Raiders eivät voi selvitä pudotuspeleihin.[30]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
29.11. Dallas Cowboys New Orleans Saints 13–10
2.12. Atlanta Falcons Baltimore Ravens 16–26
2.12. Cincinnati Bengals Denver Broncos 10–24
2.12. Detroit Lions Los Angeles Rams 16–30
2.12. Green Bay Packers Arizona Cardinals 17–20
2.12. Miami Dolphins Buffalo Bills 21–17
2.12. New York Giants Chicago Bears 30–27
2.12. Pittsburgh Steelers Los Angeles Chargers 30–33
2.12. Tampa Bay Buccaneers Carolina Panthers 24–17
2.12. Jacksonville Jaguars Indianapolis Colts 6–0
2.12. Houston Texans Cleveland Browns 29–13
2.12. Tennessee Titans New York Jets 26–22
2.12. Oakland Raiders Kansas City Chiefs 33–40
2.12. New England Patriots Minnesota Vikings 24–10
2.12. Seattle Seahawks San Francisco 49ers 43–16
3.12. Philadelphia Eagles Washington Redskins 28–13
Lähde:[31]

Viikko 14

Viikolla 14 pelasivat kaikki joukkueet. Titansin voitettua Jaguarsin varmistui, että Jaguars ja Jets eivät voi päästä pudotuspeleihin.[32] Saintsin voitettua Buccaneersin ja Chiefsin voitettua Ravensin kummatkin joukkueet varmistivat paikkansa pudotuspeleissä. Samoin varmistui, että Bills ja Cardinals eivät voi edetä pudotuspeleihin.[33]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
6.12. Tennessee Titans Jacksonville Jaguars 30–9
9.12. Buffalo Bills New York Jets 23–27
9.12. Chicago Bears Los Angeles Rams 15–6
9.12. Cleveland Browns Carolina Panthers 26–20
9.12. Green Bay Packers Atlanta Falcons 34–20
9.12. Kansas City Chiefs Baltimore Ravens 27–24
9.12. Miami Dolphins New England Patriots 34–33
9.12. Tampa Bay Buccaneers New Orleans Saints 14–28
9.12. Washington Redskins New York Giants 16–40
9.12. Houston Texans Indianapolis Colts 21–24
9.12. Los Angeles Chargers Cincinnati Bengals 26–21
9.12. San Francisco 49ers Denver Broncos 20–14
9.12. Dallas Cowboys Philadelphia Eagles 29–23
9.12. Arizona Cardinals Detroit Lions 3–17
9.12. Oakland Raiders Pittsburgh Steelers 24–21
10.12. Seattle Seahawks Minnesota Vikings 21–7
Lähde:[34]

Viikko 15

Viikolla 15 pelasivat kaikki joukkueet. Chargers varmisti voitollaan Chiefsistä paikan pudotuspeleissä.[35] Myös Bears varmisti divisioonansa voiton. Broncos, Bengals, Giants, Packers, Lions, Buccaneers ja Falcos menettivät mahdollisuutensa pudotuspeihin.[36]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
13.12. Kansas City Chiefs Los Angeles Chargers 28–29
15.12. Denver Broncos Cleveland Browns 16–17
15.12. New York Jets Houston Texans 22–29
16.12. Atlanta Falcons Arizona Cardinals 40–14
16.12. Buffalo Bills Detroit Lions 14–13
16.12. Chicago Bears Green Bay Packers 24–17
16.12. Cincinnati Bengals Oakland Raiders 30–16
16.12. Indianapolis Colts Dallas Cowboys 23–0
16.12. Minnesota Vikings Miami Dolphins 41–17
16.12. New York Giants Tennessee Titans 0–17
16.12. Jacksonville Jaguars Washington Redskins 13–16
16.12. Baltimore Ravens Tampa Bay Buccaneers 20–12
16.12. San Francisco 49ers Seattle Seahawks 26–23
16.12. Pittsburgh Steelers New England Patriots 17–10
16.12. Los Angeles Rams Philadelphia Eagles 23–30
17.12. Carolina Panthers New Orleans Saints 9–12
Lähde:[37]

Viikko 16

Viikolla 16 pelasivat kaikki joukkueet. Saints varmisti kierroksella kotiedun koko pudotuspelien ajaksi. Cowboys, Texans, Patriots ja Seahawks varmistivat paikkansa pudotuspeleissä. Browns, Dolphins, Panthers ja Redskins menettivät paikkansa pudotuspeleissä.[38]

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
23.12. Cleveland Browns Cincinnati Bengals 26–18
23.12. Dallas Cowboys Tampa Bay Buccaneers 27–20
23.12. Detroit Lions Minnesota Vikings 9–27
23.12. Tennessee Titans Washington Redskins 25–16
23.12. Indianapolis Colts New York Giants 28–27
23.12. Miami Dolphins Jacksonville Jaguars 7–17
23.12. New England Patriots Buffalo Bills 24–12
23.12. New York Jets Green Bay Packers 38–44
23.12. Philadelphia Eagles Houston Texans 32–30
23.12. Carolina Panthers Atlanta Falcons 10–24
23.12. Arizona Cardinals Los Angeles Rams 9–31
23.12. Los Angeles Chargers Baltimore Ravens 10–22
23.12. San Francisco 49ers Chicago Bears 9–14
23.12. New Orleans Saints Pittsburgh Steelers 31–28
23.12. Seattle Seahawks Kansas City Chiefs 38–31
24.12. Oakland Raiders Denver Broncos 27–14
Lähde:[39]

Viikko 17

Viikolla 17 pelasivat kaikki joukkueet. Colts, Eagles ja Ravens varmistivat paikkansa pudotuspeleissä. Steelers, Titans ja Vikings putosivat pudotuspeleistä.

PVM Kotijoukkue Vierasjoukkue Tulos
30.12. Buffalo Bills Miami Dolphins 42–17
30.12. Green Bay Packers Detroit Lions 0–31
30.12. Tennessee Titans Indianapolis Colts 17–33
30.12. Kansas City Chiefs Oakland Raiders 35–3
30.12. Minnesota Vikings Chicago Bears 10–24
30.12. New England Patriots New York Jets 38–3
30.12. New Orleans Saints Carolina Panthers 14–33
30.12. New York Giants Dallas Cowboys 35–36
30.12. Pittsburgh Steelers Cincinnati Bengals 16–13
30.12. Tampa Bay Buccaneers Atlanta Falcons 32–34
30.12. Washington Redskins Philadelphia Eagles 0–24
30.12. Baltimore Ravens Cleveland Browns 26–24
30.12. Houston Texans Jacksonville Jaguars 20–3
30.12. Denver Broncos Los Angeles Chargers 9–23
30.12. Los Angeles Rams San Francisco 49ers 48–32
30.12. Seattle Seahawks Arizona Cardinals 27–24
Lähde:[40]

Tulokset joukkueittain

Joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17
Arizona Cardinals H H H H V H H V VK H H H V H H H H
Atlanta Falcons H V H H H V V VK V H H H H H V V V
Baltimore Ravens V H V V H V H H H VK V V V H V V V
Buffalo Bills H H V H V H H H H V VK V H H V H V
Carolina Panthers V H V VK V H V V V H H H H H H H V
Cincinnati Bengals V V H V V H H V VK H H H H H V H H
Chicago Bears H V V V VK H H V V V V V H V V V V
Cleveland Browns T H V H V H H H H V VK V H H V V H
Dallas Cowboys H V H V H V H VK H V V V V V H V V
Denver Broncos V V H H H H V H H VK V V V H H H H
Detroit Lions H H V H V VK V H H H V H H V H H V
Green Bay Packers V T H V H V VK H H V H H H V H V H
Houston Texans H H H V V V V V V VK V V V H V H V
Indianapolis Colts H V H H H H V V VK V V V H V V V V
Jacksonville Jaguars V V H V H H H H VK H H H V H H V H
Kansas City Chiefs V V V V V H V V V V H VK V V H H V
Los Angeles Chargers H V H V V V V VK V V H V V V V H V
Los Angeles Rams V V V V V V V V H V V VK V H H V V
Miami Dolphins V V V H H V H H V H VK H V V H H H
Minnesota Vikings V T H H V V V H V VK H V H H V V H
New England Patriots V H H V V V V V V H VK V V H H V V
New Orleans Saints H V V V V VK V V V V V V H V V V H
New York Giants H H V H H H H H VK V V H V V H H H
New York Jets V H H H V V H H H H VK H H V H H H
Oakland Raiders H H H V H H VK H H H V H H V H V H
Philadelphia Eagles V H V H H V H V VK H H V V H V V V
Pittsburgh Steelers T H V H V V VK V V V V H H H V H V
San Francisco 49ers H V H H H H H H V H VK H H V V H H
Seattle Seahawks H H V V H V VK V H H V V V V H V V
Tampa Bay Buccaneers V V H H VK H V H H H H V V H H H H
Tennessee Titans H V V V H H H VK V V H H V V V V H
Washington Redskins V H V VK H V V V H V H H H H V H H
Joukkue 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17

V = voitto, H = tappio, T = tasapeli, VK = väliviikko

Pudotuspelit

Pudotuspeleihin eteni kummastakin konferenssista kuusi joukkuetta. Otteluparit jaettiin järjestysnumeroiden avulla siten, että korkeimman järjestysnumeron joukkue kohtaa aina mahdollisimman pienen järjestysnumeron joukkueen. Samalla korkeamman järjestysnumeron joukkueella oli aina kotietu pois lukien Super Bowl, joka pelattiin ennaltamäärätyssä paikassa. Järjestysnumerot määräytyivät runkosarjan sijoitusten perusteella. Runkosarjassa kummankin konferenssin kaksi parasta divisioonan voittajaa etenivät suoraan pudotuspelien toiselle kierrokselle. Pudotuspelien ensimmäinen kierros eli villikorttikierros pelattiin 5. ja 6. tammikuuta. Toinen kierros pelattiin 12. ja 13. tammikuuta. Konferenssien loppuottelut pelattiin 20. tammikuuta. Kauden päättävä Super Bowl pelattiin 5. helmikuuta Atlantassa.[41]

Järjestysnumerot

Lähde:[42]

Järjestysnumero AFC NFC
1. Kansas City Chiefs New Orleans Saints
2. New England Patriots Los Angeles Rams
3. Houston Texans Chicago Bears
4. Baltimore Ravens Dallas Cowboys
5. Los Angeles Chargers Seattle Seahawks
6. Indianapolis Colts Philadelphia Eagles

Pudotuspelikaavio

                                   
6. tammikuuta 2019 – M&T Bank Stadium, Baltimore   13. tammikuuta 2019 – Gillette Stadium, Foxborough          
  5.   Chargers   23
  5.   Chargers   28
  4.   Ravens   17     20. tammikuuta 2019 – Arrowhead Stadium, Kansas City
  2.   Patriots   41  
AFC
5. tammikuuta 2019 – NRG Stadium, Houston   2.   Patriots  37
12. tammikuuta 2019 – Arrowhead Stadium, Kansas City
    1.   Chiefs  31  
  6.   Colts   21 AFC Championship
  6.   Colts   13
  3.   Texans   7   5. helmikuuta 2019 – Mercedes-Benz Stadium, Atlanta
  1.   Chiefs   31  
Wild Card Playoffs  
Divisional Playoffs
5. tammikuuta 2019 – AT&T Stadium, Arlington     Patriots   13
12. tammikuuta 2019 – Los Angeles Memorial Coliseum, Los Angeles
      Rams   3
  5.   Seahawks   22 Super Bowl LIII
  4.   Cowboys   22
  4.   Cowboys   24     20. tammikuuta 2019 – Mercedes-Benz Superdome, New Orleans
  2.   Rams   30  
NFC
6. tammikuuta 2019 – Soldier Field, Chicago   2.   Rams   26
13. tammikuuta 2019 – Mercedes-Benz Superdome, New Orleans
    1.   Saints   23  
  6.   Eagles   16 NFC Championship
  6.   Eagles   14
  3.   Bears   15  
  1.   Saints   20  


1. kierros

1. kierroksella eli villikorttikierroksella pelattiin neljä ottelua. Ottelut pelattiin 5. ja 6. tammikuuta.

Pudotuspelit aloitti ottelu AFC Southin voittajan Houston Texansin ja AFC Southissa toiseksi sijoittuneen Indianapolis Coltsin välillä. Colts eteni pudotuspeleihin toisena villikorttijoukkueena. Ottelu pelattiin NRG Stadiumilla Houstonissa. Colts aloitti ottelun tekemällä kahdessa ensimmäisessä pelissä touchdownin. Ensimmäisen touchdownin teki Eric Ebron Andrew Luckin syötöstä. Toisen touchdownin teki juoksemalla Marlon Mack. Kun potkaisija Adam Vinatieri onnistui kummassakin lisäpisteyrityksessä, johti Colts ottelua 14–0 ensimmäisen neljänneksen jälkeen. Toisella neljänneksellä Colts lisäsi johtoaan 21:een pisteeseen, kun Dontrelle Inman teki joukkueen kolmannen touchdownin ja Vinatieri onnistui lisäpisteyrityksessä. Texans kavensi ottelun viimeisellä neljänneksellä tilanteeseen 21–7, kun Keke Coutee teki touchdownin Deshaun Watsonin syötöstä ja Ka'imi Fairbairn potkaisi joukkueelle lisäpisteen. Tämä jäi ottelun lopputulokseksi. Ottelun jälkeen selvisi, että Texansin tähtilaitahyökkääjä DeAndre Hopkins kärsi ottelussa olkapäävammasta.[43]

NFC:n puolella pudotuspelit aloitti ottelu NFC Eastin voittajan Dallas Cowboysin ja villikorttipaikan saaneen Seattle Seahawksin välillä. Ottelu pelattiin AT&T Stadiumilla Arlingtonissa. Dallas aloitti ottelun tekemällä potkumaalin, joka oli myös ensimmäisen neljänneksen ainoa pistesuoritus. Toisella neljänneksellä Seahawksin Sebastian Janikowski teki kaksi peräkkäistä potkumaalia, joiden ansiosta Seattle johti ottelua 6–3. Toisen neljänneksen lopussa Michael Gallup teki touchdownin Dak Prescottin syötöstä. Kun Brett Maher onnistui myös lisäpisteyrityksessä, johti Cowboys ottelua 10–6. Janikowski yritti vielä potkumaalia toisen neljänneksen lopussa, mutta epäonnistui ja samalla loukkasi reittään eikä pystynyt pelaamaan enää ottelussa[44]. Kolmannen neljänneksen loppupuolella Seahawksin pelinrakentaja Russell Wilson teki juoksumaalin. Mike Davis onnistui vielä maalin jälkeisessä kahden pisteen lisäpistesuorituksessa, jonka jälkeen Seahawks johti ottelua 14–10. Dallas siirtyi viimeisen neljänneksen alussa kolmen pisteen johtoon Ezekiel Elliottin juoksumaalilla ja Maherin lisäpistesuorituksella. Cowboys lisäsi johtonsa Prescottin toisella juoksumaalilla kymmeneen pisteeseen, kun ottelua oli jäljellä hieman yli kaksi minuuttia. Seahawks kavensi ottelun vielä tilanteeseen 24–22 J. D. McKissic touchdownilla ja Chris Carson kahden pisteen lisäpistesuorituksella. Tämä jäi kuitenkin ottelun lopputulokseksi.[45]

Pudotuspelien kolmannessa ottelussa kohtasivat AFC Northin voittaja Baltimore Ravens ja villikorttipaikan saanut Los Angeles Chargers. Chargers saavutti jaetusti eniten voittoja AFC:n runkosarjassa, mutta jäi omassa divisioonassa toiseksi ja siksi pääsi mukaan villikortin ansiosta. Ottelu pelattiin Baltimoressa M&T Bank Stadiumilla. Chargersin Michael Badgley teki ottelussa ensimmäisellä puoliajalla neljä potkumaalia, jotka olivat myös puoliajan ainoat pistesuoritukset. Kolmannella neljänneksellä Ravensin potkaisija Justin Tucker kavensi ottelun tilanteeseen 12–3. Melvin Gordon teki ottelun ensimmäisen touchdownin viimeisen neljänneksen alussa. Chargers onnistui myös tekemään kaksi lisäpistettä, kun Philip Rivers syötti Mike Williamsille. Chargers lisäsi johtonsa tilanteeseen 23–3, kun Badgley teki viidennen potkumaalinsa. Baltimore teki vielä kaksi touchdownia. Kummassakin maalisuorituksessa Lamar Jackson syötti Michael Crabtreelle. Tucker onnistui kummankin maalin jälkeen lisäpistesuorituksessa. Ottelun lopputulokseksi jäi 23–17.[46]

1. pudotuspelikierroksen viimeisessä ottelussa kohtasivat hallitseva mestari Philadelphia Eagles, joka jäi NFC East divisioonassa toiseksi sekä NFC Northin voittaja Chicago Bears. Ottelu pelattiin Chicagossa Soldier Fieldillä. Eagles teki ottelun ensimmäisen pistesuorituksen, kun potkaisija Jake Elliott teki potkumaalin. Toisella neljänneksellä Bearsin potkaisija Cody Parkey teki kaksi potkumaalia, joiden ansiosta Bears johti ottelua 6–3 ensimmäisen puoliajan jälkeen. Kolmannella neljänneksellä Eagles teki ottelun ensimmäisen touchdownin, kun Dallas Goedert vastaanotti Nick Folesin syötön. Elliott onnistui maalin jälkeen lisäpistesuorituksessa. Bears siirtyi ottelussa 15–10 johtoon, kun viimeisen neljänneksen alussa Parkey teki potkumaalin ja noin viisi minuuttia myöhemmin Allen Robinson teki touchdownin Mitchell Trubiskyn syötöstä. Eagles siirtyi takaisin johtoon, kun Golden Tate teki touchdownin Folesin syötöstä. Eagles epäonnistui tekemään lisäpisteitä maalin jälkeen. Bears sai kymmenen sekuntia ennen ottelun loppua mahdollisuuden yrittää potkumaalia 43 jaardin päästä. Eaglesin puolustaja Treyvon Hester osui hieman Parkeyn potkaisemaan palloon, jonka jälkeen pallo osui ensin tolppaan, josta kimposi riman kautta pois maalista[47]. Eagles voitti ottelun 16–15.[48]

2. kierros

2. kierroksella eli divisioonakierroksella (eng. divisional round) pelattiin neljä ottelua. Ottelut pelattiin 12. ja 13. tammikuuta.

Ensimmäisessä ottelussa kohtasivat AFC:n voittaja Kansan City Chiefs ja villikorttikierroksella voittanut Indianapolis Colts. Chiefs aloitti ottelun tekemällä kaksi touchdownia. Huolimatta siitä, että Chiefs eteni lähinnä pelinrakentaja Patrick Mahomesin syötöillä, kummatkin maalit tehtiin juoksemalla. Ensimmäisen teki Damien Williams ja toisen Tyreek Hill. Chiefs lisäsi johtonsa tilanteeseen 17–0 Harrison Butkerin potkumaalilla toisen neljänneksen alussa. Myöhemmin toisella neljänneksellä Coltsin puolustaja Najee Goode blokkasi Dustin Colquittin lentopotkun. Blokatun potkun jälkeen Zach Pascal teki Coltsin ensimmäisen pistesuorituksen tekemällä touchdownin. Adam Vinatieri onnistui lisäpisteyrityksessä, jonka jälkeen tilanne oli 17–7. Chiefs teki seuraavan touchdownin toisen neljänneksen lopulla Mahomesin tehtyä juoksumaalin. Butker onnistui lisäpisteyrityksessä. Toisen neljänneksen päätteeksi Vinatieri epäonnistui potkumaaliyrityksessä, joten puoliajalle siirryttiin tilanteessa 24–7. Kolmannella neljänneksellä kumpikaan joukkue ei onnistunut tekemään pisteitä. Viimeisellä neljänneksellä teki maalin T. Y. Hilton Andrew Luckin syötöstä, mutta Vinatieri epäonnistu lisäpisteyrityksessä. Chiefsin Darrel Williams ja potkaisija Butker lisäsivät Chiefsin johdon tilanteeseen 31–13, joka jäi ottelun lopputulokseksi.[49]

Tammikuun 12. päivän toisessa ottelussa kohtasivat NFC:ssä toiseksi sijoittunut Los Angeles Rams ja Dallas Cowboys. Ottelu pelattiin Los Angelesissa. Ensimmäisellä neljänneksellä kumpikin joukkue sai pelattua yhden kokonaisen hyökkäysvuoron. Greg Zuerlein onnistui kenttäpotkumaalissa Ramsin hyökkäysvuorolla. Cowboysin Amari Cooper teki touchdownin Dak Prescottin syötöstä. Brett Maherin onnistuttua lisäpistesuorituksessa ja Zuerleinin kavennettua ottelun toisen neljänneksen alussa tilanne oli 7–6. Rams onnistui tekemään toisella neljänneksellä kaksi touchdownia. Ensimmäisen teki C. J. Anderson ja toisen Todd Gurley. Kun Zuerlein epäonnistui neljänneksen lopussa kenttäpotkumaalissa, puoliajalle siirryttiin Ramsin johtaessa peliä 20–7. Kolmannella neljänneksellä Zuerlein lisäsi johdon tilanteeseen 23–7. Cowboys nousi kahdeksan pisteen päähän Ezekiel Elliottin onnistuttua tekemään maalin ja he onnistuivat myös tekemään kahden pisteen lisäpistesuorituksen. Anderson teki toisen maalinsa neljännen neljänneksen alussa. Prescott teki vielä yhden touchdownin ottelun loppupuolella, jolloin ottelun lopputilanteeksi jäi 30–3.[50]

AFC:n toinen ottelu pelattiin Foxboroughssa, jossa kotijoukkue New England Patriots kohtasi Los Angeles Chargersin. Patriots aloitti ottelun hyökkäämällä. Se päätti ensimmäisen hyökkäysvuoronsa touchdowniin, kun Sony Michel onnistui juoksemaan maalin. Stephen Gostkowski onnistui lisäpistesuorituksessa maalin jälkeen. Chargers tasoitti ottelun Philip Rivers syötettyä Keenan Allenille, joka onnistui tekemään touchdownin ja Michael Badgley teki tämän jälkeen yhden lisäpisteen. Tämän jälkeen Patriots teki neljä peräkkäistä touchdownia. Ensimmäisen teki Michel juoksemalla. Toisen teki Phillip Dorsett Tom Bradyn syötöstä. Kolmannen teki juoksemalla Rex Burkhead. Neljännen teki Michel, jolle touchdownin oli ottelun kolmas. Gostkowski onnistui jokaisen touchdownin jälkeen lisäpistesuorituksessa, joten Patriots johti ottelua 35–7 toisen neljänneksen jälkeen. Kolmannen neljänneksen puolessa välissä Gostkowski teki kenttäpotkumaalin. Kolmannen neljänneksen lopussa Chargers kavensi ottelun tilanteeseen 38–14 Melvin Gordon onnistuttua touchdownissa. Viimeisellä neljänneksellä Gostkowski teki vielä yhden kenttäpotkumaalin. Chargers teki ottelussa vielä kaksi touchdownia. Ensimmäisen teki Virgil Green Riversin syötöstä. Toisen teki Antonio Gates jälleen Riversin syötöstä. Kummankin maalin jälkeen Chargers yritti kahden pisteen lisäpistesuoritusta, joista vain ensimmäinen onnistui. Patriots voitti ottelun 41–28.[51]

Pudotuspelien 2. kierroksen viimeisessä ottelussa kohtasivat kotijoukkue New Orleans Saints ja hallitseva mestari Philadelphia Eagles. Ensimmäisellä neljänneksellä kotijoukkue ei onnistunut tekemään pisteitä, mutta Eagles onnistui kahdessa touchdownissa. Ensimmäisen maalin teki Jordan Matthews Nick Folesin syötöstä. Toisen maalin teki Foles. Kummankin maalin jälkeen Jake Elliot onnistui tekemään yhden lisäpisteen. Saints kavensi ottelun toisella neljänneksellä tilanteeseen 14–10. Ensin Keith Kirkwood teki touchdownin Drew Breesin syötöstä. Wil Lutz onnistui tekemään yhden lisäpisteen ja myöhemmin vielä kenttäpotkumaalin. Kolmannella neljänneksellä Saints nousi johtoon Michael Thomasin touchdownilla ja Lutzin lisäpistesuorituksella. Lutz teki viimeisen neljänneksen ainoan pistesuorituksen onnistumalla kenttäpotkumaalissa. Ottelun lopputulokseksi jäi 20–14.[52]

Konferenssiloppuottelut

Pudotuspelien kolmannella kierroksella eli pelattiin kaksi ottelua. Ottelut olivat samalla kummankin konferenssin loppuotteluja. Kumpikin ottelu pelattiin 20. tammikuuta.

Ensimmäisessä ottelussa kohtasivat NFC Southin voittaja New Orleans Saints ja NFC Westin voittaja Los Angeles Rams. Koska Saints sijoittui Ramsia korkeammalle runkosarjassa, pelattiin ottelu New Orleansissa. Ensimmäisen hyökkysvuoron sai Saints, jonka potkaisia Wil Lutz onnistui hyökkäysvuoron päätteeksi tekemään 37 jaardia pitkän kenttäpotkumaalin. Ramsin ensimmäinen hyökkäysvuoro päättyi syötönkatkoon, kun Jared Goffin syöttö Todd Gurleylle epäonnistui ja Saintsin Demario Davis sai pallon. Saints sai pallon 16 jaardin päästä maalista, mutta ei päässyt etenemään riittävän paljoa. Lutz teki ottelun toisen kenttäpotkumaalinsa, jonka jälkeen ottelu oli tilanteessa 0–6. Ramsin seuraava hyökkäysvuoro päättyi nopeasti lentopotkuun. Saints teki seuraavalla hyökkäysvuorollaan ottelun ensimmäisen touchdownin, kun Drew Brees syötti sisemmälle laitahyökkääjälle Garrett Griffinille. Lutz onnistui maalin jälkeisessä lisäpisteyrityksessä, joten Saints johti ottelua ensimmäisen neljänneksen jälkeen 0–13. Rams joutui heti toisen neljänneksen alussa neljännellä yrityksellä viiden jaardin etenemistilanteeseen, mutta he hämäsivät lentopotkua ja lentopotkaisija Johnny Hekker syöttikin pallon Sam Shieldsille. Sama hyökkäysvuoro päättyi lopulta Greg Zuerleinin kenttäpotkumaaliin, joka kavensi ottelun tilanteeseen 3–13. Tämän jälkeen Saints pelasi kaksi ja Rams yhden hyökkäysvuoron tekemättä pistesuorituksia ja ne loppuivat lentopotkuihin. Rams onnistui aivan toisen neljänneksen lopussa tekemään ottelun ensimmäisen touchdowninsa, kun ensin Goff onnistui kahdessa pitkässä syötössä, ja lopulta Gurley teki juoksumaalin. Kun Zuerlein onnistui lisäpistesuorituksessa ja Saints antoi pelikellon kulua loppuun omalla hyökkäysvuorollaan, puoliajalle siirryttiin tilanteessa 10–13.

Kolmas neljännes alkoi Ramsin hyökkäysvuorolla, mutta se päättyi lentopotkuun. Saintsin saatua pallon se eteni lähinnä juoksupelillä aina touchdowniin saakka. Maalin teki Taysom Hill Breesin syötöstä. Lutzin tekemän lisäpistesuorituksen jälkeen Saints siirtyi taas kymmenen pisteen johtoon. Rams teki kuitenkin heti seuraavalla hyökkäysvuorollaan touchdownin, kun Goff syötti Tyler Higbeelle. Zuerlein onnistui lisäpistesuorituksessa maalin jälkeen. Ramsin maalin jälkeen kesken Saintsin hyökkäysvuoron siirryttiin viimeiselle neljännekselle. Saintsin hyökkäysvuoro kuitenkin päättyi heti neljänneksen alussa. Tämän jälkeen kumpikaan joukkue ei onnistunut tekemään lisäpisteitä seuraavilla hyökkäysvuoroillaan. Kun ottelua oli jäljellä noin viisi minuuttia, Rams tasoitti ottelun Zuerleinin kenttäpotkumaalilla. Saintsin seuraava hyökkäysvuoro päättyi lopulta Lutzin kenttäpotkumaaliin. Maalia edelsi kuitenkin ottelun jälkeen mediassa paljon esillä ollut tilanne, jossa Ramsin kulmapuolustaja Nickell Robey-Coleman taklasi Saintsin Tommylee Lewisia ennen kuin tämä sai vastaanottelua pallon. Ottelun jälkeen tämä tulkittiin yleisesti tuomarivirheenä, ja tilanne olisi pitänyt tuomita syötön vastaanoton häirintänä.[53] Myös Robey-Coleman myönsi ottelun jälkeen, että kyseessä oli syötön vastaanoton häirintä.[54] Rams sai pallon omalta 25 jaardin viivalta, kun ottelua oli jäljellä 1:41. Goff kuitenkin onnistui hyökkäysvuoron aikana muutamassa syötössä, joiden turvin he pääsivät yrittämään kenttäpotkumaalia ottelun lopuksi. Kun Zuerlein onnistui 48 jaardia pitkässä kenttäpotkumaalissa, ottelu siirtyi jatkoajalle tilanteessa 23–23. Jatkoaika alkoi Saintsin hyökkäysvuorolla. Ramsin Dante Fowler Jr. pääsi taklaamaan Drew Breesiä, jonka syöttö epäonnistui ja sen pääsi katkaisemaan Ramsin John Johnson. Ramsin lyhyen hyökkäysvuoron päätteeksi Zuerlein teki 57 jaardia pitkän kenttäpotkumaalin, jonka turvin Rams voitti ottelun 26–23.[55]

Toisessa ottelussa kohtasivat AFC Eastin voittaja New England Patriots ja AFC Westin voittaja Kansas City Chiefs. Ottelu pelattiin AFC:n runkosarjan voittajan Chiefsin kotistadionilla Kansas Cityssä. Ottelu alkoi Patriotsin hyökkäysvuorolla. Patriots eteni hyökkäysvuoronsa aikana enimmäkseen suhteellisen lyhyillä peleillä ja onnistui vuoronsa päätteeksi tekemään touchdownin, kun Sony Michel juoksi maalialueelle. Maalin jälkeen Stephen Gostkowski onnistui tekemään lisäpisteen. Seuraavaa pistesuoritusta saatiin odottaa aina toisen neljänneksen viimeisille sekunneille, jolloin Tom Brady onnistui syöttämään Phillip Dorsettille 29 jaardia pitkän syötön. Gostkowskin onnistuttua lisäpisteyrityksessä Patriots pääsi puoliajalle 14–0 johdossa. Chiefs onnistui kaventamaan ottelun tilanteeseen 14–7 heti kolmannen neljänneksen ensimmäisellä hyökkäysvuorollaan, kun Patrick Mahomes syötti Travis Kelcelle, joka onnistui tekemään touchdownin. Tätä edelsi Mahomesin 54 jaardia pitkä syöttö Sammy Watkinsille. Kelcen touchdownin jälkeen Harrison Butker onnistui lisäpistepotkussaan. Tämän jälkeen kumpikaan ei onnistunut seuraavalla hyökkäysvuorollaan. Gostkowski lisäsi vielä kolmannella neljänneksellä Patriotsin johdon tilanteeseen 17–7 47 jaardia pitkällä kenttäpotkumaalillaan. Chiefs pääsi kolmen pisteen päähän viimeisen neljänneksen alussa, kun Mahomes syötti yhden jaardin mittaisen matkan Damien Williamsille ja Butker onnistui tekemään yhden lisäpisteen. Kumpikaan joukkue ei onnistunut seuraavilla hyökkäysvuoroillaan pisteiden teossa. Kun ottelua oli jäjellä noin 7 minuuttia, Chiefs onnistui katkaisemaan toistamiseen Bradyn syötön. Chiefs hyödynsi tilaisuutensa ja nousi ottelussa neljän pisteen johtoon, kun Damien Williams teki ottelun toisen touchdowninsa Mahomesin syötöstä ja Butker onnistui lisäpistesuorituksessa. Patriots kuitenkin siirtyi takaisin johtoon heti seuraavalla hyökkäysvuorollaan, kun Michel teki toisen touchdowninsa ja Gostkowski onnistui lisäpistesuorituksessa. Seuraavalla hyökkäysvuorolla Chiefsin Damien Williams onnistui kolmannessa touchdownissaan, ja lisäpisteen turvin Chiefs siirtyi 28–24 johtoon. Rex Burkhead ja Gostkowski kuitenkin veivät Patriotsin kolmen pisteen johtoon, kun ottelua oli pelaamatta 42 sekuntia. Chiefsin potkaisija Butker kuitenkin vielä tasoitti ottelun 39 jaardia pitkällä kenttäpotkullaan, kun ottelua oli jäljellä 11 sekuntia. Ottelu siirtyi jatkoajalle tilanteessa 31–31. Jatkoajan ensimmäisen hyökkäysvuoron sai Patriots, joka eteni erityisesti Bradyn syöttöjen ansioista lopulta kahden jaardin päähän Chiefsin maaliviivasta. Burkheadin onnistuttua juoksutouchdownissaan Patriots voitti ottelun 37–36.[56]

Super Bowl

Super Bowlin arvokkain pelaaja Julian Edelman.

Super Bowl LIII pelattiin 3. helmikuuta 2019 Atlantassa Mercedes-Benz Stadiumilla. Ottelussa kohtasivat AFC:n mestari New England Patriots ja NFC:n mestari Los Angeles Rams. Patriotsille kyseessä oli 11. esiintyminen Super Bowlissa sekä kolmas peräkkäinen esiintyminen Super Bowlissa. Edellisen kerran Patriots oli voittanut Super Bowlin vuonna 2016. Ramsille kyseessä oli neljäs esiintyminen Super Bowlissa. Edellisen kerran se oli pelannut loppuottelussa vuonna 2001 ja sen ainoa Super Bowl -voitto oli vuodelta 1999, jolloin joukkue pelasi vielä St. Louisissa. Patriots voitti ottelun lopulta 13–3. Kyseinen tulos oli Super Bowlien historian pienin pistemäärä.[57] Patriotsin laitahyökkääjä Julian Edelman valittiin ottelun arvokkaimmaksi pelaajaksi.[58] Super Bowlia seurasi arviolta 98,2 miljoonaa katsojaa, mikä oli alhaisin lukema 11 vuoteen.[59]

Ottelun kulku

Patriots sai ottelun ensimmäisen hyökkäysvuoron. Hyökkäysvuoro päättyi Nickell Robey-Coleman päästyä Tom Bradyn syötön väliin ja Cory Littleton onnistui syötönkatkossa. Rams joutui kuitenkin heti ensimmäisten yritysten jälkeen lentopotkaisemaan pallon pois. Seuraavalla hyökkäysvuorolla Patriots pääsi aina 28 jaardin päähän maalialueesta, mutta Stephen Gostkowski epäonnistui kenttäpotkumaaliyrityksessä. Vielä ensimmäisellä neljänneksellä kumpikin joukkue sai yhden hyökkäysvuoron, mutta kumpikin päättyi lentopotkuun. Toinen neljännes jatkui Ramsin hyökkäysvuorolla, mutta se päättyi jälleen lentopotkuun. Patriots onnistui seuraavalla hyökkäysvuorolla tekemään ottelun ensimmäisen pistesuorituksen, kun Gostkowski onnistui 42 jaardia pitkässä kenttäpotkumaalissa. Toisella neljänneksellä ei nähty enempää pistesuorituksia, vaan puoliajalle siirryttiin Patriotsin 3–0 johdossa.

Kolmannen neljänneksen ensimmäisen hyökkäysvuoron sai Rams, mutta se päättyi lopulta lentopotkuun, kuten myös tätä seurannut Patriotsin hyökkäysvuoro. Myös seuraava Ramsin hyökkäysvuoro päättyi Johnny Heckerin lentopotkuun. Heckerin 65 jaardia pitkä lentopotku oli pisin lentopotku Super Bowlin historiassa. Myös Patriotsin seuraava hyökkäysvuoro päättyi lentopotkuun. Seuraavalla hyökkäysvuorolla Ramsin pelinrakentaja Jared Goff onnistui kaksi kertaa yli 10 jaardisessa syötössä. Hyökkäysvuoro päättyikin lopulta Ramsin ensimmäiseen pistesuoritukseen, kun Greg Zuerlein onnistui 53 jaardia pitkässä kenttäpotkumaalissa. Kolmas neljännes päättyi kesken Patriotsin hyökkäysvuoron. Viimeinen neljännes jatkui Patriotsin hyökkäysvuorolla, mutta se päättyi lentopotkuun. Rams ei onnistunut omalla hyökkäysvuorollaan, joten Patriots sai jälleen oman hyökkäysvuoronsa. Patriots onnistui hyökkäysvuoronsa aikana kolmessa yli 10 jaardia pitkässä syötössä, joista pisin oli 29 jaardia pitkä syöttö Rob Gronkowskille. Patriots onnistui lopettamaan hyökkäysvuoronsa touchdowniin, kun Sony Michel onnistui juoksemaan maalialueelle. Gostkowski onnistui maalin jälkeisessä lisäpistesuorituksessa, joten Patriots siirtyi jälleen johtoon. Ramsin seuraava hyökkäys päättyi syötönkatkoon, kun Stephon Gilmore onnistui katkaisemaan syötön. Seuraavalla hyökkäysvuorollaan Patriots onnistui erityisesti juoksupelissään ja pääsi lopulta kokeilemaan potkumaalia. Kun Gostkowski onnistui 41 jaardia pitkässä potkumaaliyrityksessään, johti Patriots 13–3, kun ottelua oli jäljellä hieman yli minuutti. Rams ei onnistunut viimeisellä hyökkäysvuorollaan kaventamaan Patriotsin johtoa, vaan ottelu päättyi Patriotsin voittoon.[60]

Tilastot ja palkinnot

Runkosarja

Hyökkääjät

Pelinrakentajat, heitetyt jaardit

Steelersin Ben Roethlisberger heitti runkosarjassa eniten jaardeja.
# Nimi Juokkue yd yd/ottelu
1. Ben Roethlisberger Pittsburgh Steelers 5 129 320,6
2. Patrick Mahomes Kansas City Chiefs 5 097 318,6
3. Matt Ryan Atlanta Falcons 4 924 307,8
4. Jared Goff Los Angeles Rams 4 688 293,0
5. Andrew Luck Indianapolis Colts 4 593 287,1
6. Aaron Rodgers Green Bay Packers 4 442 277,6
7. Tom Brady New England Patriots 4 355 272,2
8. Philip Rivers Los Angeles Chargers 4 308 269,2
9. Eli Manning New York Giants 4 299 268,7
10. Kirk Cousins Minnesota Vikings 4 298 268,6

Pelinrakentajat, touchdownit

Patrick Mahomes heitti runkosarjassa eniten touchdowneja ja valittiin runkosarjan arvokkaimmaksi pelaajaksi.
# Nimi Juokkue TD:t
1. Patrick Mahomes Kansas City Chiefs 50
2. Andrew Luck Indianapolis Colts 39
3. Matt Ryan Atlanta Falcons 35
3. Russell Wilson Seattle Seahawks 35
5. Ben Roethlisberger Pittsburgh Steelers 34
6. Drew Brees New Orleans Saints 32
6. Jared Goff Los Angeles Rams 32
6. Philip Rivers Los Angeles Chargers 32
9. Kirk Cousins Minnesota Vikings 30
10. Tom Brady New England Patriots 29

Hyökkääjät, juostut jaardit

# Nimi Juokkue yd yd/ottelu
1. Ezekiel Elliott Dallas Cowboys 1 434 95,6
2. Saquon Barkley New York Giants 1 307 81,7
3. Todd Gurley Los Angeles Rams 1 251 89,4
4. Joe Mixon Cincinnati Bengals 1 168 83,4
5. Chris Carson Seattle Seahawks 1 151 82,2
6. Christian McCaffrey Carolina Panthers 1 098 68,6
7. Derrick Henry Tennessee Titans 1 059 66,2
8. Adrian Peterson Washington Redskins 1 042 65,1
9. Phillip Lindsay Denver Broncos 1 037 69,1
10. Nick Chubb Cleveland Browns 996 62,2

Hyökkääjät, juostut touchdownit

# Nimi Juokkue TD
1. Todd Gurley Los Angeles Rams 17
2. Alvin Kamara New Orleans Saints 14
3. James Conner Pittsburgh Steelers 12
3. Derrick Henry Tennessee Titans 12
5. Saquon Barkley New York Giants 11
6. Melvin Gordon Los Angeles Chargers 10
7. Chris Carson Seattle Seahawks 9
7. Phillip Lindsay Denver Broncos 9
7. Jordan Howard Chicago Bears 9
7. Marlon Mack Indianapolis Colts 9

Hyökkääjät, kiinniotetut jaardit

# Nimi Juokkue yd yd/ottelu
1. Julio Jones Atlanta Falcons 1 677 104,8
2. DeAndre Hopkins Houston Texans 1 572 98,2
3. Mike Evans Tampa Bay Buccaneers 1 524 95,2
4. Tyreek Hill Kansas City Chiefs 1 479 92,4
5. JuJu Smith-Schuster Pittsburgh Steelers 1 426 89,1
6. Michael Thomas New Orleans Saints 1 405 87,8
7. Davante Adams Green Bay Packers 1 386 92,4
8. George Kittle San Francisco 49ers 1 377 86,1
9. Adam Thielen Minnesota Vikings 1 373 85,8
10. Travis Kelce Kansas City Chiefs 1 336 83,5

Hyökkääjät, kiinniotetut touchdownit

# Nimi Juokkue TD
1. Antonio Brown Pittsburgh Steelers 15
2. Davante Adams Green Bay Packers 13
2. Eric Ebron Indianapolis Colts 13
4. Tyreek Hill Kansas City Chiefs 12
5. DeAndre Hopkins Houston Texans 11
6. Travis Kelce Kansas City Chiefs 10
7. Tyler Lockett Seattle Seahawks 10
7. Calvin Ridley Atlanta Falcons 10
7. Mike Williams Los Angeles Chargers 10

Tehdyt kenttäpotkumaalit

# Nimi Juokkue Tehdyt maalit Yritykset Onnistumisprosentti
1. Ka'imi Fairbairn Houston Texans 37 42 88 %
2. Justin Tucker Baltimore Ravens 35 39 90 %
3. Robbie Gould San Francisco 49ers 33 34 97 %
3. Jason Myers New York Jets 33 36 92 %
5. Aldrick Rosas New York Giants 32 33 97 %
6. Mason Crosby Green Bay Packers 30 37 81 %
7. Brett Maher Dallas Cowboys 29 36 81 %
8. Wil Lutz New Orleans Saints 28 30 93 %
8. Matt Prater Detroit Lions 28 32 88 %
10. Stephen Gostkowski New England Patriots 27 32 84 %
10. Greg Zuerlein Los Angeles Rams 27 31 87 %

Puolustajat

Taklaukset

# Nimi Juokkue Taklaukset
1. Darius Leonard Indianapolis Colts 163
2. Blake Martinez Green Bay Packers 144
3. Leighton Vander Esch Dallas Cowboys 140
4. Bobby Wagner Seattle Seahawks 138
5. Anthony Hitchens Kansas City Chiefs 135
6. Telvin Smith Jacksonville Jaguars 134
7. Mason Foster Washington Redskins 133
8. Luke Kuechly Carolina Panthers 130
9. Tahir Whitehead Oakland Raiders 126
10. Kiko Alonso Miami Dolphins 125
10. Cory Littleton Los Angeles Rams 125

Säkitykset

# Nimi Juokkue Säkitykset
1. Aaron Donald Los Angeles Rams 20,5
2. J. J. Watt Houston Texans 16,0
3. Chris Jones Kansas City Chiefs 15,5
4. Danielle Hunter Minnesota Vikings 14,5
4. Von Miller Denver Broncos 14,5
6. Frank Clark Seattle Seahawks 14,0
7. Myles Garrett Cleveland Browns 13,5
8. Dee Ford Kansas City Chiefs 13,0
8. Chandler Jones Arizona Cardinals 13,0
8. Ryan Kerrigan Washington Redskins 13,0
8. T. J. Watt Pittsburgh Steelers 13,0

NFL:n jakamat palkinnot

NFL:n virallinen palkintojenjakotilaisuus pidettiin 2. helmikuuta 2019 Atlantassa Fox Theatressa.[61]

Palkinto Pelaaja Pelipaikka Joukkue Viite
NFL Most Valuable Player Award Patrick Mahomes QB Kansas City Chiefs [62]
AP Coach of the Year Matt Nagy Chicago Bears [62]
AP Assistant Coach of the Year Vic Fangio Puolustuksen koordinaattori Chicago Bears [62]
AP Offensive Player of the Year Patrick Mahomes QB Kansas City Chiefs [62]
AP Defensive Player of the Year Aaron Donald DT Los Angeles Rams [62]
Pepsi NEXT Rookie of the Year Saquon Barkley RB New York Giants [62]
AP Offensive Rookie of the Year Saquon Barkley RB New York Giants [62]
AP Defensive Rookie of the Year Darius Leonard LB Indianapolis Colts [62]
AP Comeback Andrew Luck QB Indianapolis Colts [62]
Don Shula NFL High School Coach of the Year Award Gabe Infante St. Joseph's Prep [62]
Walter Payton NFL Man of the Year Award Chris Long DE Philadelphia Eagles [62]
FedEx Air Player of the Year Patrick Mahomes QB Kansas City Chiefs [62]
FedEx Ground Player of the Year Saquon Barkley RB New York Giants [62]
Bridgestone Clutch Performance Play of the Year The Miami Miracle, Dolphinsin viimeisen hyökkäyksen maali viikolla 14 [62]
Game Changer Award Shaquem Griffin LB Seattle Seahawks [62]
Salute To Service Award Ben Garland G Atlanta Falcons [62]
Deacon Jones Award Aaron Donald DT Los Angeles Rams [62]
Art Rooney Award Drew Brees QB New Orleans Saints [62]
Built Ford Tough Offensive Line of the Year Los Angeles Rams [62]
Pro Football Hall of Fame Champ Bailey
Pat Bowlen1
Gil Brandt1
Tony Gonzalez (TE)
Ty Law (CB)
Kevin Mawae (C)
Ed Reed (S)
Johnny Robinson (S)		 [62]
Vuoden tuuletus Seattle Seahawks [62]
Moment of the Year Aaron Rodgersin johdattama takaa-ajo Bearsia vastaan viikolla 1. [62]
Courtyard Unstoppable Performance of the Year Jared Goff QB Los Angeles Rams [62]
Selitteet
1 Vaikuttaja

All–Pro

Kauden 2018 All-Pro–joukkueet, eli pelipaikkansa parhaat pelaajat runkosarjassa, julkaistiin 4. tammikuuta. Joukkueet valitsi 50 median edustajaa. Joukkueet nimesi Associated Press.[63]

Suluissa pelaajan saama äänimäärä.[63]

Hyökkäys

Pelipaikka 1. joukkue 2. joukkue
Pelinrakentaja Patrick Mahomes Kansas City (45) Drew Brees New Orleans (5)
Keskushyökkääjä Todd Gurley Los Angeles Rams (25) Ezekiel Elliott Dallas (15)
Flex Tyreek Hill Kansas City (22) Christian McCaffrey Carolina (8)
Sisempi laitahyökkääjä Travis Kelce Kansas City (21) George Kittle San Francisco 18,5
Ulompi laitahyökkääjä DeAndre Hopkins Houston (46)
Michael Thomas New Orleans (21)		 Julio Jones Atlanta (17)
Tyreek Hill Kansas City 6
Sentteri Jason Kelce Philadelphia (28) Maurkice Pouncey Pittsburgh (10)
Vasen ulompi linjamies David Bakhtiari Green Bay (19) Terron Armstead New Orleans (7)
Duane Brown Seattle (7)
Vasen sisempi linjamies Quenton Nelson Indianapolis (31) Joel Bitonio Cleveland (12)
Oikea sisempi linjamies Zack Martin Dallas (23) Marshal Yanda Baltimore (14)
Oikea ulompi linjamies Mitchell Schwartz Kansas City (26) Ryan Ramczyk New Orleans (16)

Erikoisjoukkueet

Pelipaikka 1. joukkue 2. joukkue
Potkaisija Justin Tucker Baltimore (23) Aldrick Rosas New York Giants (14)
Lentopotkun potkaisija Michael Dickson Seattle (18) Johnny Hekker Los Angeles Rams (10)
Potkunpalauttaja Andre Roberts New York Jets (45) Cordarrelle Patterson New England (2)
Lentopotkunpalauttaja Tarik Cohen Chicago (19) Desmond King Los Angeles Chargers (12)
Erikoisjoukkue Adrian Phillips Los Angeles Chargers (16) Cory Littleton Los Angeles Rams (15)

Puolustus

Pelipaikka 1. joukkue 2. joukkue
Ulompi linjamies Khalil Mack Chicago (43)
J. J. Watt Houston (32)		 Von Miller Denver 12
Cameron Jordan New Orleans (3)
Danielle Hunter Minnesota (3)
Myles Garrett Cleveland (3)
Sisempi linjamies Aaron Donald Los Angeles Rams (50)
Fletcher Cox Philadelphia (19)		 Chris Jones Kansas City (14)
J. J. Watt Houston (10)
Tukimies Bobby Wagner Seattle (49)
Luke Kuechly Carolina (33)
Darius Leonard Indianapolis (31)		 Leighton Vander Esch Dallas (13)
Von Miller Denver (7)
C. J. Mosley Baltimore (6)
Kulmapuolustaja Kyle Fuller Chicago (27)
Stephon Gilmore New England (26)		 Byron Jones Dallas (17)
Xavien Howard Miami (12)
Takapuolustaja Eddie Jackson Chicago (37)
Derwin James Los Angeles Chargers (27)		 Jamal Adams New York Jets (24)
Harrison Smith Minnesota (6)
Puolustuksen takamies Desmond King Los Angels Chargers (16) Derwin James Los Angeles Chargers (5)

Pro Bowl

Pääartikkeli: Pro Bowl 2019

Kauden pudotuspelien jälkeen pelattava tähdistöottelu pelattiin 27. tammikuuta Camping World Stadiumilla, Orlandossa.[64] Otteluun valittiin 88 pelaajaa, 44 kummastakin konferenssista. Pelaajaluettelot julkaistiin 19. joulukuuta. Eniten pelaajia valittiin Los Angles Chargersista, josta valittiin 7 pelaajaa. Kolmesta joukkueesta ei valittu pelaajaakaan.[65] Ottelun voitti AFC:n joukkue pistein 26–7. Ottelun hyökkäyksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin pelinrakentaja Patrick Mahomes, ja puolustuksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittiin takapuolustaja Jamal Adams.[66]

Televisiointi

Yhdysvalloissa useampi televisiokanava jakoi otteluiden televisiointioikeudet. ESPN:llä oli oikeus näyttää maanantai-illan ottelu.[67] CBS:llä oli oikeus otteluiden suoratoistoon.[68] Foxilla oli oikeus näyttää torstai-illan ottelut.[69] Neljäs yhtiö oli NBC.[70] Super Bowlin televisiointioikeudet olivat CBS:llä.[71]

Suomessa televisionti oikeudet olivat ruotsalaisella Modern Times Groupilla. Ottelut näytettiin Viasatilla ja Viaplayssa.[72]

Arvioiden mukaan Super Bowlia katsoi Yhdysvalloissa televisiosta 98 miljoonaa katselijaa. Kun tähän lisätään suoratoisto, niin määrä nousee noin 101 miljoonaan. Runkosarjan suosituimmat ottelut pelattiin kiitospäivänä, jolloin Redskinsin ja Cowboysin välistä ottelua katsoi 30,5 miljoonaa ihmistä (vain TV) ja Bearsin ja Lionsin välistä ottelua seurasi 26,5 miljoonaa ihmistä.[73]

Lähteet

  1. ↑ Browns fire head coach Hue Jackson, offensive coordinator Todd Haley 30. lokakuuta 2018. ESPN. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  2. ↑ Nick Shook: Packers fire coach Mike McCarthy after 13 seasons 2. joulukuuta 2018. NFL. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Dallas, AT&T Stadium chosen as site of 2018 NFL draft 18. lokakuuta 2017. ESPN. Viitattu 19.8.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Kevin Patra: Dallas selected as host of 2018 NFL Draft 18. lokakuuta 2017. NFL. Viitattu 19.8.2018. (englanniksi)
  5. ↑ a b NFL Draft 2018 - Round 1 SportingNews. Arkistoitu 20.8.2018. Viitattu 19.8.2018. (englanniksi)
  6. ↑ Jason Kirk & Richard Johnson: 2018 NFL Draft results by college: Alabama leads the way and breaks its own SEC record 28. huhtikuuta 2018. SBNation. Viitattu 19.8.2018. (englanniksi)
  7. ↑ NFL releases 65-game 2018 preseason schedule 11. huhtikuuta 2018. NFL. Viitattu 24.8.2018. (englanniksi)
  8. ↑ NFL League Standings 2018 - Preseason NFL. Viitattu 2.9.2018. (englanniksi)
  9. ↑ Creating the NFL Schedule NFL. Viitattu 19.8.2018. (englanniksi)
  10. ↑ 2018 NFL Opponents Determined 2. tammikuuta 2018. NFL. Viitattu 19.8.2018. (englanniksi)
  11. ↑ Standings NFL. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  12. ↑ Scores - Week 1 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  13. ↑ Scores - Week 2 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  14. ↑ Shanna McCarriston: Jets vs. Browns: After 635 days, Cleveland takes home the win 21. syyskuuta 2018. sportingnews.com. Arkistoitu 21.9.2018. Viitattu 21.9.2018. (englanniksi)
  15. ↑ Scores - Week 3 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  16. ↑ Scores - Week 4 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  17. ↑ Cork Gaines: Drew Brees broke the all-time NFL passing record with a gorgeous touchdown Business Insider. 9. lokakuuta 2018. Viitattu 10.10.2018. (englanniksi)
  18. ↑ Scores - Week 5 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  19. ↑ a b c NFL announces times, dates for 2018 London games 19. huhtikuuta 2018. NFL. Viitattu 27.8.2018. (englanniksi)
  20. ↑ Scores - Week 6 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  21. ↑ Scores - Week 7 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  22. ↑ Scores - Week 8 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  23. ↑ Scores - Week 9 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  24. ↑ Scores - Week 10 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  25. ↑ Bill Barnwell: We just watched the greatest regular-season NFL game ever 20. marraskuuta 2018. ESPN. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  26. ↑ NFL moves Rams-Chiefs game from Mexico City to LA over condition of field The Guardian. 14. marraskuuta 2018. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  27. ↑ Scores - Week 11 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  28. ↑ Scores - Week 12 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  29. ↑ Rams Clinch N.F.C. West With Win Over Struggling Lions The New York Times. 2. joulukuuta 2018. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  30. ↑ Patrick Holloway: 49ers are eliminated from the playoffs ... but the Raiders were eliminated first ninersnation.com. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  31. ↑ Scores - Week 13 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  32. ↑ Matt Warren: New York Jets eliminated from playoffs days before game against Buffalo Bills 7. joulukuuta 2018. buffalorumblings.com. Viitattu 7.12.2018. (englanniksi)
  33. ↑ Sarah Hardy: Which NFL teams clinched a playoff spot in Week 14 and which were eliminated? 9. joulukuuta 2018. sbnation.com. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  34. ↑ Scores - Week 14 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  35. ↑ Jeremy Bergman: Chargers clinch playoff berth with victory over Chiefs 13. joulukuuta 2018. NFL. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
  36. ↑ Sarah Hardy: Which NFL teams clinched a playoff spot in Week 15 and which were eliminated? 17. joulukuuta 2018. SBNation. Viitattu 20.12.2018. (englanniksi)
  37. ↑ Scores - Week 15 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  38. ↑ Sarah Hardy: Which NFL teams clinched a playoff spot in Week 16 and which were eliminated? 23. joulukuuta 2018. sbnation.com. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  39. ↑ Scores - Week 16 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  40. ↑ Scores - Week 17 NFL. Viitattu 14.3.2020. (englanniksi)
  41. ↑ How do the NFL Playoffs Work? printyourbrackets.com. Viitattu 2.1.2019. (englanniksi)
  42. ↑ Vinnie Iyer: NFL playoff bracket: Chiefs get No. 1, Eagles, Ravens, Colts win to get in sportingnews.com. Viitattu 2.1.2019. (englanniksi)
  43. ↑ Texans vs Colts (1/5/2019) summary (pdf) NFL. Arkistoitu 31.1.2021. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  44. ↑ Brady Henderson: Sebastian Janikowski injures thigh on long FG try; Seahawks go for 2, late onside dropkick 6. tammikuuta 2019. ESPN. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  45. ↑ Seattle Seahawks at Dallas Cowboys (1/5/2019) summary (pdf) NFL. Arkistoitu 24.4.2021. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  46. ↑ Los Angeles Chargers at Baltimore Ravens (1/6/2019) summary (pdf) NFL. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  47. ↑ Kevin Patra: Cody Parkey on missed FG: 'Thought I hit a good ball' 6. tammikuuta 2019: NFL. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  48. ↑ Philadelphia Eagles at Chicago Bears (1/6/2019) summary (pdf) NFL. Arkistoitu 17.1.2021. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  49. ↑ Indianapolis Colts at Kansas City Chiefs (1/12/2019) summary (pdf) NFL. Arkistoitu 29.1.2021. Viitattu 10.1.2019. (englanniksi)
  50. ↑ Dallas Cowboys at Los Angeles Rams (1/12/2019) summary (pdf) NFL. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
  51. ↑ Los Angeles Chargers at New England Patriots (1/13/2019) summary (pdf) NFL. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
  52. ↑ Philadelphia Eagles at New Orleans Saints (1/13/2019) summary (pdf) NFL. Viitattu 20.1.2019. (englanniksi)
  53. ↑ Rams beat Saints in overtime to make Super Bowl after 'missed' call The Guardian. 20. tammikuuta 2019. Viitattu 24.1.2019. (englanniksi)
  54. ↑ Cameron DaSilva: Nickell Robey-Coleman admits officials blew call: 'Hell yeah, that was PI' RamsWire. 21. tammikuuta 2019. Viitattu 24.1.2019. (englanniksi)
  55. ↑ Los Angeles Rams at New Orleans Saints (1/20/2019) summary (pdf) NFL. Arkistoitu 24.5.2021. Viitattu 24.1.2019. (englanniksi)
  56. ↑ New England Patriots at Kansas City Chiefs (1/20/2019) summary (pdf) NFL. Arkistoitu 3.6.2021. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  57. ↑ Nick Shook: Super Bowl LIII finishes with lowest score in history 3. helmikuuta 2019. NFL. Viitattu 3.3.2019. (englanniksi)
  58. ↑ Will Brinson: 2019 Super Bowl MVP: Julian Edelman cements postseason legacy with MVP effort in Patriots win 3. helmikuuta 2019. CBS. Viitattu 3.3.2019. (englanniksi)
  59. ↑ Nicholas Sakelaris: Super Bowl LIII telecast drew 98.2M viewers; lowest in 11 years 5. helmikuuta 2019. UPI. Viitattu 3.3.2019. (englanniksi)
  60. ↑ New England Patriots at Los Angeles Rams (2/3/2019) summary (pdf) NFL. Arkistoitu 21.3.2022. Viitattu 3.3.2019. (englanniksi)
  61. ↑ Tom Pelissero: NFL execs pick major awards: Who's MVP? Rookies of the Year? 19. joulukuuta 2018. NFL. Viitattu 9.1.2019. (englanniksi)
  62. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w Complete list of 'NFL Honors' award winners 2. helmikuuta 2019. NFL. Viitattu 3.3.2019. (englanniksi)
  63. ↑ a b 2018 AP All-Pro Team Rosters and Voting 4. tammikuuta 2019. AP. Viitattu 17.3.2019. (englanniksi)
  64. ↑ Voting for 2019 Pro Bowl now open 13. marraskuuta 2018. NFL. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  65. ↑ 2019 Pro Bowl selections for every team: Full NFC, AFC rosters 19. joulukuuta 2018. ESPN. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
  66. ↑ AFC tops NFC as Mahomes, Adams take Pro Bowl MVP honors 27. tammikuuta 2019. The Score. Viitattu 9.3.2019. (englanniksi)
  67. ↑ Richard Sandomir: ESPN Extends Deal With N.F.L. for $15 Billion The New York Times. 8. syyskuuta 2011. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
  68. ↑ Dade Hayes: CBS And NFL Extend Streaming Rights Deal Through 2022 25. kesäkuuta 2018. deadline.com. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
  69. ↑ Will Brinson: Fox Sports gives NFL $3.3 billion for 'Thursday Night Football' package over five years 31. tammikuuta 2018. cbssports.com. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
  70. ↑ Brian Steinberg: Fox Strikes Five-Year Deal for ‘Thursday Night Football’ 31. tammikuuta 2018. variety.com. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
  71. ↑ Patrick Hipes: UPDATE: NBC, CBS And Fox Score Nine-Year NFL Extensions Taking Them To 2022 14. joulukuuta 2011. deadline.com. Viitattu 20.9.2018. (englanniksi)
  72. ↑ NFL Viasatilla ja Viaplayssa vuoteen 2022 asti 19.10.2016. epressi.com. Viitattu 20.9.2018.
  73. ↑ The NFL TV Ratings Page Sports Media Watch. Viitattu 9.3.2019. (englanniksi)

Read other articles:

More Than That (Lauren Jauregui song)

2019 single by Lauren Jauregui More Than ThatSingle by Lauren JaureguiReleasedJanuary 11, 2019 (2019-01-11)GenreR&BLength2:38LabelColumbiaSongwriter(s) Lauren Jauregui Hue Strother Prince Charlez Producer(s) Murda Beatz Charlie Handsome Lauren Jauregui singles chronology Expectations (2018) More Than That (2019) Let Me Know (2019) Music videoMore Than That on YouTube More Than That is a song by American singer and songwriter Lauren Jauregui, released on January 11, 2019. Wr...

 

Katedral Boulogne

Katedral BoulogneKatedral Santa MariaPrancis: Cathédrale Notre-Dame de Boulognecode: fr is deprecated Katedral BoulogneLokasiBoulogneNegara PrancisDenominasiGereja Katolik RomaArsitekturStatusKatedralStatus fungsionalAktifAdministrasiKeuskupanKeuskupan Arras Katedral Boulogne yang bernama resmi Katedral Basilika Bunda Maria Yang Dikandung Tanpa Noda (Prancis: Basilique Notre-Dame de Boulognecode: fr is deprecated ; Basilique Notre-Dame-de-l'Immaculée-Conception), adalah sebuah gereja b...

 

An Yong-hak

An Yong-hak Informasi pribadiNama lengkap An Yong-hakTanggal lahir 25 Oktober 1978 (umur 45)Tempat lahir Prefektur Okayama, JepangPosisi bermain GelandangKarier senior*Tahun Tim Tampil (Gol)2002–2004 Albirex Niigata 2005 Nagoya Grampus Eight 2006–2007 Busan I'Park 2008–2009 Suwon Samsung Bluewings 2010 Omiya Ardija 2011–2012 Kashiwa Reysol 2014– Yokohama FC Tim nasional2002-2012 Korea Utara 39 (3) * Penampilan dan gol di klub senior hanya dihitung dari liga domestik An Yong-ha...

Bandar udara domestik

Sebuah bandar udara domestik di Kuantan, Malaysia. Suatu bandar udara domestik merupakan sebuah bandar udara yang hanya menangani penerbangan domestik atau penerbangan di negara yang sama. Bandara domestik tidak memiliki fasilitas bea cukai dan imigrasi dan tidak mampu menangani penerbangan menuju atau dari bandara luar negeri. Bandara tersebut umumnya memiliki landasan pendek yang hanya dapat menangani pesawat jarak pendek/menengah dan lalu lintas regional. Di beberapa negara, bandar udara s...

 

Nada-Nada Rindu

Nada-Nada RinduSutradara Muchlis Raya ProduserBudhi SutrisnoDitulis olehIbnu BurdahPemeranRhoma IramaPupung HarrisCamelia MalikPiet PagauDana ChristinaS. BonoAnton IndracayaSusy BollePenata musikRhoma IramaSinematograferSadeli HSPenyuntingSK SyamsuriDistributorFirman Mercu Alam FilmTanggal rilis1987Durasi122 menitNegaraIndonesia Nada-Nada Rindu adalah film Indonesia yang diproduksi pada tahun 1987 dengan disutradarai oleh Muchlis Raya. Sinopsis Karena kalah bersaing baik dalam musik mau...

 

Yeremia 9

Yeremia 9Kitab Yeremia dalam Alkitab Ibrani, MS Sassoon 1053, foto 283-315.KitabKitab YeremiaKategoriNevi'imBagian Alkitab KristenPerjanjian LamaUrutan dalamKitab Kristen24← pasal 8 pasal 10 → Yeremia 9 (disingkat Yer 9) adalah bagian dari Kitab Yeremia dalam Alkitab Ibrani dan Perjanjian Lama di Alkitab Kristen. Berisi perkataan nabi Yeremia bin Hilkia, tentang Yehuda dan Yerusalem, yang hidup pada zaman raja Yosia, Yoahas, Yoyakim, Yoyakhin dan Zedekia dari Kerajaan Yehuda sekit...

Edmund White

Questa voce o sezione sugli argomenti scrittori statunitensi e critici letterari non cita le fonti necessarie o quelle presenti sono insufficienti. Commento: Mancano Puoi migliorare questa voce aggiungendo citazioni da fonti attendibili secondo le linee guida sull'uso delle fonti. Segui i suggerimenti del progetto di riferimento. Edmund White Edmund Valentine White III, noto come Edmund White (Cincinnati, 13 gennaio 1940) è uno scrittore, critico letterario e saggista statunitense. Att...

 

Ираклеониты

Ираклеониты — ученики гностика Ираклеона (II век). Упоминаются как особая секта Епифанием и Августином; при крещении и миропомазании они соблюдали обряд помазания елеем и при этом произносили воззвания на арамейском языке, которые должны были освободить душу от власт�...

 

Woody Allen

Woody Allen Allen, en el 2016.Información personalNombre de nacimiento Allan Stewart KonigsbergNombre en inglés Heywood Allen Apodo Woody Nacimiento 30 de noviembre de 1935 (88 años)Nueva York, Estados UnidosNacionalidad estadounidenseReligión ateísmoCaracterísticas físicasAltura 1,63 m FamiliaPadres Martin Nettie Königsberg Cónyuge Harlene Susan Rosen (matr. 1956; div. 1962)Louise Lasser (matr. 1966; div. 1970)Soon-Yi Previn ...

Alter Bridge: Live at Wembley

2012 live album by Alter BridgeAlter Bridge: Live at Wembley – European Tour 2011Live album by Alter BridgeReleasedMarch 26, 2012RecordedNovember 29, 2011VenueWembley Arena (London, United Kingdom)GenreHard rock, heavy metal, alternative metal, post-grungeLabelEMI, The Dude Films, 3 DimensionsDirectorDaniel Catullo, Ted KenneyProducerDaniel Catullo, Lionel PasamonteAlter Bridge chronology AB III(2010) Live at Wembley(2012) Fortress(2013) Alter Bridge video chronology Live from A...

 

Killing caves of Phnom Sampeau

Khmer Rouge execution site in Cambodia View of the valley below Phnom Sampeau mountain The killing caves of Phnom Sampeau are a Khmer Rouge execution site on Phnom Sampeau, a hill 7 mi (11 km) southwest of Battambang in western Cambodia. The Khmer Rouge killed their victims on top of the cave at the rim of a daylight shaft or ceiling hole and then threw the dead body into the cave.[1] Men and women were placed in separate caves and clothes in another.[1] There are a ...

 

Kiradjieff brothers

American restaurateurs Kiradjieff brothers in Cincinnati, 1921. From left to right: Athanas, Argir and Ivan.[note 1] Tom Kiradjieff and John Kiradjieff were Bulgarian American restaurateurs and Macedonian immigrants, credited for their creation of a regional specialty dish known as the Cincinnati chili.[1][2][3] History The brothers were born in the town of Hrupishta,[4] in the Ottoman Empire,[note 2][5] to Bulgarian parents.[6]&...

Greenhouse gas emissions by Turkey

Climate-changing gases from Turkey: sources, amounts, and mitigation policies Coal-fired power stations, such as the ZETES power stations, are the largest source of greenhouse gas.[1]: 459  Coal, cars and lorries vent more than a third of Turkey's six hundred million tonnes[2] of annual greenhouse gas emissions, which are mostly carbon dioxide and part of the cause of climate change in Turkey. The nation's coal-fired power stations emit the most carbon dioxide,...

 

Divisione Nazionale A 2012-2013

Divisione Nazionale A FIP2012-2013Dettagli della competizioneSport Pallacanestro OrganizzatoreLNP Federazione FIP Periodo30 settembre 2012 —7 giugno 2013 Squadre18 VerdettiCampione PMS Torino(1º titolo) Promozioni PMS Torino Retrocessioni Latina Basket San Severo Perugia Basket Primavera Mirandola Abbandoni Eagles Bologna[1] Non ammesse allastagione successiva Lago Maggiore Pall. Firenze Ultimo aggiornamento dati: 7 giugno 2013 Cronologi...

 

مدرب الشهر في الدوري الإنجليزي الممتاز

أليكس فيرغسون أول من فاز بالجائزة وأكثر من فاز بها بـ27 مرة. مدرب الشهر في الدوري الإنجليزي الممتاز (بالإنجليزية: Premier League Manager of the Month)‏ هي جائزة كروية تقدم تقديراً لأفضل مدرب بالدوري الإنجليزي الممتاز في كل شهر من الموسم. يتم اختيار الفائز عن طريق مزيج من تصويت عام عبر الإنت�...

National Museum of Ireland – Archaeology

National museum in Dublin, IrelandNational Museum Ireland – ArchaeologyArd-Mhúsaem na hÉireann – SeandálaíochtEntrance to the museumLocation of the museum in DublinEstablished29 August 1890 (29 August 1890)LocationKildare Street, Dublin, IrelandCoordinates53°20′25″N 06°15′18″W / 53.34028°N 6.25500°W / 53.34028; -6.25500TypeNational museumVisitors505,420 (2019)[1]CuratorMaeve Sikora, July, 2017 (Keeper)Public transit accessSt Stephen's ...

 

Gran Premio di Monaco 1999

Voce principale: Campionato mondiale di Formula 1 1999.  Gran Premio di Monaco 1999 634º GP del Mondiale di Formula 1Gara 4 di 16 del Campionato 1999 Data 16 maggio 1999 Luogo Circuito di Monte Carlo Percorso 3,367 km / 2,092 US mi circuito cittadino Distanza 78 giri, 262,626 km/ 163,196 US mi Clima soleggiato Risultati Pole position Giro più veloce Mika Häkkinen Mika Häkkinen McLaren - Mercedes in 1'20547 McLaren - Mercedes in 1'22259 (nel giro 67) Podio 1. Michael SchumacherFerrar...

 

Полкинхорн, Джон

Джон ПолкинхорнJohn Polkinghorne Имя при рождении англ. John Charlton Polkinghorne[1] Дата рождения 16 октября 1930(1930-10-16) Место рождения Уэстон-сьюпер-Мэр, Сомерсет, Англия, Великобритания Дата смерти 9 марта 2021(2021-03-09) (90 лет) Место смерти Кембридж, Англия, Великобритания Страна  Ве...

Elizabeth Blackburn

Elizabeth Blackburn nel 2009 Premio Nobel per la medicina 2009 Elizabeth Helen Blackburn (Hobart, 26 novembre 1948) è una biologa australiana naturalizzata statunitense. Nel 2009 le è stato assegnato il Premio Nobel per la medicina assieme a Jack W. Szostak ed a Carol W. Greider in merito ai loro studi svolti riguardo a come i cromosomi sono protetti dai telomeri e dall'enzima telomerasi.[1][2] Indice 1 Biografia 2 Scoperta che ha portato al Premio Nobel 3 Pubblicazioni ...

 

Solomon Adeola

Nigerian politician and accountant (born 1969) Solomon AdeolaCONSenator for Ogun WestIncumbentAssumed office 13 June 2023Preceded byTolu OdebiyiSenator for Lagos WestIn office9 June 2015 – 11 June 2023Serving with Oluremi Tinubu and Tokunbo AbiruPreceded byGaniyu SolomonSucceeded byOluranti AdebuleVice-Chairman of theSenate Committee on CommunicationsIn office17 September 2015 – 9 June 2019Preceded byGilbert NnajiMember of the Nigerian House of Representative...