Myasthenia gravis on lihasheikkoutta ja -väsyvyyttä aiheuttava autoimmuunisairaus, joka kohdistuu hermo-lihasliitokseen.
Oireet
Sairauden tarkka kulku vaihtelee, mutta se alkaa usein silmälihasoireilla: kaksoiskuvina ja silmäluomen roikkumisena. On tavallista, että oireet ovat aamulla lievemmät. Sairaus voi rajoittua silmälihaksiin (noin 15 % potilaista) tai yleistyä muille alueille. Infektiot voivat aiheuttaa myasthenia gravis -oireiden äkillisen pahenemisen, myasteenisen kriisin. Myasthenia graviksesta kärsiville voi ilmaantua tymoomia eli kateenkorvasta lähtöisin olevia kasvaimia. Ne ovat yleensä hyvänlaatuisia.[1]
Syyt
Hermo-lihasliitoksen välittäjäaineena toimii normaalisti asetyylikoliini. Myasthenia gravista potilailla postsynaptiset asetyliilikoliinireseptorit vaurioituvat autoimmuunireaktion vaikutuksesta ja niiden lukumäärä vähenee. Syytä autoimmuunireaktion käynnistymiseen heillä ei tunneta.[2][3]
Hoito
Tyypillisesti käytetään lääkkeitä, jotka lisäävät asetyylikoliinin tehoa hermo-lihasliitoksessa. Tällainen on esimerkiksi neostigmiini, joka vaikuttaa inhiboimalla asetyylikoliinia pilkkovaa asetyylikoliiniesteraasia. Lisänä voidaan käyttää autoimmuunireaktiota vaimentavaa lääkitystä. Joissain tapauksissa saatetaan turvautua myös tymektomiaan eli kateenkorvan poistoleikkaukseen.[2][3]
Epidemiologia
Myasthenia graviksen esiintyvyys on noin 1 henkilö 200 000:sta. Suomessa sitä sairastaa 600–700 henkeä. Oireet ilmaantuvat yleensä 20–30-vuotiaana (enimmäkseen naisilla) tai 60–70-vuotiaana (enimmäkseen miehillä).[2][3]
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
