Mussalo (ruots. Mussalö) on saari Suomenlahden pohjoisrannikolla Kotkassa kaupungin keskustan Kotkansaaren länsipuolella. Saari on jaettu asemakaavassa kolmeen kaupunginosaan, jotka ovat Mussalo, Etukylä ja Takakylä. Kaupunginosaan rajoittuu Hirssaaren ja Ruonalan kaupunginosat.
Kaupunginosat
Mussalon kaupunginosa käsittää saaren itäosat, jotka ovat Ristiniemen omakotitaloaluetta lukuun ottamatta satama- ja teollisuusaluetta. Mussalon satama kuuluu Hamina-Kotkan satamaan ja on siten osa Suomen suurinta yleissatamaa, jonka pääkonttori sijaitsee Mussalossa. Satama- ja teollisuusalueiksi on tasattu useita Mussalon saaren vieressä olleita pienempiä saaria ja täytetty Palaskylänlahti.
Mussalon yksi länsirannikon niemen kärki, Sarvenniemi kuuluu Pyhtään kuntaan ja on osa Heinlahden kylää.
Mussalon väestöstä suurin osa asuu Etukylän kaupunginosassa, joka on omakoti- ja rivitaloaluetta. Kaupunginosassa on niin sanotut vanha ja uusi asuntoalue. Etukylässä sijaitsevat Mussalon koulu (yleisopetus luokat 1–6 sekä erityisopetus luokat E1–9) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun toimitiloja. Etukylässä on myös kauppa (K-market), jossa palvelee myös asiamiesposti. Takakylässä sijaitsevat Mussalon golfkenttä ja Santalahden uimaranta, jonka yhteydessä on lomakylä.
Tilastoissa käytettävässä aluejaossa saari on jaettu kahteen osaan: Etukylä-Takakylään (3 528 asukasta) ja Mussaloon (114 asukasta).[1] Yhteensä saarella on siis 3 642 asukasta.
Historia
Kymijoen alajuoksu on nykyisen Suomen varhaisemmin asuttuja seutuja. Mussalon saaren historia ulottuu myös kauas. Mussalon asutuksen uskotaan syntyneen viimeistään silloin, kun Kyminkartanon lampuotiläänin asiat järjestettiin. Tämä tapahtui vuonna 1380. Mussalon kehitykseen on vaikuttanut paljon se, että suuret kauppaväylät ovat sijainneet saaren lähistöllä. Muun muassa ruotsalaiset kävivät novgrodilaisten kanssa kauppaa ja hansakauppiaat poikkesivat matkoillaan rannikolla. Mussalo esiintyy vanhoissa kartoissa ja teksteissä 1500-luvulta lähtien. Saaren suomalainen nimi lienee alkujaan ollut Mustasaari tai Mustasalo. Vanhimmat asuinkäytössä tai virkistyskäytössä olevat talot Mussalossa ovat 1900-luvun alkuvuosilta. Vanhoja mussalolaisia sukuja ovat Mussalo, Ruonala ja Hanski. Kaikkien sukujen mukaan on nimetty teitä tai alueita saarella.
Sotavuodet 1939–1945
Mussalon miehet suorittivat asevelvollisuuttaan perinteisesti Viipurissa Karjalan kaartissa sekä linnakesaarilla Rankissa ja Kirkonmaalla. Linnakesaarilla koulutettiin tuolloin pääasiassa rannikkotykistöjoukkoja. Haminassa oli miinakomppania, joka kuului laivaston alaisuuteen.
Talvisodan alkaessa Mussalon saari tyhjentyi rintamakelpoisista miehistä. Naiset jäivät vanhojen miesten kanssa hoitamaan kotitöitä. Vanhemmat miehet suorittivat ilmavalvontaa ja olivat majoitettuna Saaripirtille. Suojeluskunnan poikaosastolaiset, jotka eivät olleet suorittaneet asevelvollisuutta, valmennettiin myös Saaripirtillä. Lotat perustivat kanttiineja ilmavalvontatehtävissä toimineille.
Jatkosodan aikana Mussalo oli sotatoimialueena. Alueella oli ilmatorjuntapatteristo turvaamassa Kotkan ilmatilaa. Saaripirtillä toimi jatkosodan aikana armeijan koulutuskeskus, jossa valmennettiin alokkaita rintamatehtäviin. Jatkosodan kuluessa saksalaisia sotalaivoja ilmaantui Mussalon etelärannikolle.
Niin talvi- kuin jatkosodankin aikana Kotka oli jatkuvien ilmahyökkäysten kohteena. Kuitenkin Mussalo säästyi pahimmilta pommitusvaurioilta. Takakylän eteläpuolella tilastoitiin kaikkiaan 24 pommin aiheuttamaa tuhoa. Etukylän puolella oli vähemmän pommitusvaurioita. Mussalon ilmatorjuntapatteri toimi tehokkaasti.
Kymistä Kotkaan
Mussalo liitettiin Kymin kunnasta Kotkaan vuonna 1954, jolloin laajan alueliitoksen myötä suuri osa Kymin kunnan länsiosista liitettiin Kotkaan. Mussalo sai tieyhteyden vuonna 1957, kun tie Sutelasta Vasikkasalmen yli valmistui. Norssalmen sillan valmistuminen 1980-luvun puolivälissä Hirssaaren kautta mahdollisti suoremman tieyhteyden kaupungin keskustaan Kotkansaarelle. Mussalo on ollut vilkkaan asuntorakentamisen kohteena siitä lähtien.
Mussalon satama oli aikaisemmin osa Kotkan Satama Oy:tä, joka oli perinteisesti tunnettu vientisatama. Kotkan Satama Oy:n ja Haminan Satama Oy:n yhdistyessä HaminaKotka Satama Oy:ksi Mussalon satamasta tuli osa Suomen suurinta yleissatamaa.
Mussaloa ruvettiin rakentamaan 1970-luvun lopussa ja ensimmäiset talot Haukilahden rannan läheisyyteen valmistuivat 1979. Haukilahden puisto oli ensimmäinen puisto Mussalossa, nykyisin puisto on villiintynyt. Mussalon asutus on vähitellen levinnyt Harjantauksentien reunaa pitkin kohti Hevossalmea (1985–1992), Pitkäkallioille 1995–2008 ja Takakylän ja Ruonalan alueille vasta viime vuosina. Mussalossa on edelleen rakentamatonta kaava-aluetta Pitkäkallioiden ja Merituulentien välisellä lehtipuuvaltaisella metsäalueella. Suunnitelman mukaan aluetta alettaisiin rakentamaan 2015–2017 välisenä aikana. Mussalossa on useita puistoja: Suurten niittyjen puisto ja Hoviharjan puisto Etukylässä, Suonperän puisto ja Pitkäkallion pururata lähempänä Takakylää.
Mussalossa kadut ja tiet on nimetty aluekohtaisesti samankaltaisilla nimillä. Varsanniementien varrella tiet ovat meriaiheisia, Hevossaarentien eteläpuolella vesikasviaiheisia, Pitkäkalliontiellä mäki- ja vuoriaiheisia ja Kaskikalliontiellä peltoaiheisia.
Paikoittain Mussalossa rannat on säästetty virkistyskäyttöön. Laaharanta Hevossalmen rannalla on lehtovaltaista metsää, jossa ei ole asutusta tai päällystettyjä teitä. Samoin saaren pohjoisosassa Haukilahden ja Ryövärsalmen välinen alue on virkistyskäyttöön tarkoitettua metsää.
Lähteet
