Moldovan parlamenttivaalit 2014 järjestettiin Moldovassa 30. marraskuuta 2014.^[1][2] Moldovan keskusvaalilautakunnan raportoima äänestysprosentti oli 57,28% . Vaalitulosten mukaan viisi puoluetta ylitti kuuden prosentin äänikynnyksen ja sai edustajiaan sai Moldovan parlamenttiin.^[3][4] Parlamenttiin nousevista puolueista kolme oli EU-myönteistä (lievä paikkaenemmistö, 55/101 paikkaa) ja kaksi kannatti integraatiota Euraasiaan (erityisesti Venäjään, 46/101 paikkaa).^[3]

Euroopan köyhimpiin maihin kuuluvan Moldovan taloustilanne kurjistui kesällä, kun Venäjä kielsi moldovalaisen viinin ja maataloustuotteiden tuonnin vastatoimena Moldovan solmimalle, yhteistyötä tiivistävälle assosiaatiosopimukselle Euroopan yhteisön kanssa.^[5] Marraskuun lopun 2014 parlamenttivaaleja onkin luonnehdittu maan länsi- ja itäsuuntautuneisuuden väliseksi linjavaaliksi. ^[2][6][7] Venäjän johto on avoimesti tukenut ennusteiden mukaan parlamentin suurimmaksi puolueeksi nousevaa Moldovan tasavallan sosialistipuoluetta, joka on kertonut pyrkivänsä assosiaatiosopimuksen purkamiseen ja liittoutumiseen Euraasian tulliliiton suuntaan. Puolue on muistuttanut maan energiansaannin Venäjä-riippuvuudesta. Venäjän johto on lisännyt poliittista jännitettä maassa myös viestimällä sosialistipuolueen välityksellä tukeaan Moldovan eteläosan Gagauzian autonomiselle alueelle.^[8][9] Itäosan separatistisessa Transnistriassa parlamenttivaaleja ei järjestetty.

Vaaliviikkoon liittyi dramatiikkaa, kun ennakkokyselyjen mukaan äänikynnyksen ylittäväksi arvioitu, Venäjä-myönteinen, populistinen Patria-puolue poistettiin vaalioikeutettujen puolueiden listalta osin epäselvän, ulkomaiseksi epäillyn vaalirahoituksen vuoksi ja pidätystä ennakoinut puoluejohtaja pakeni maasta Moskovan-yölennolla.

Maan perustuslain mukaisesti parlamenttivaaleissa valitaan suhteellisella vaalitavallalla 101 kansanedustajaa pääkaupunki Chișinăussa sijaitsevaan Moldovan parlamenttiin nelivuotiskaudelle. Äänioikeus vaaleissa on viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneillä Moldovan kansalaisilla.^[10][11] Äänestäjillä tulee olla Moldovan tasavallan henkilötodistus, jonka liitteestä käy ilmi rekisteröityminen äänestäjiksi tai kotipaikka Moldovassa. Vuoden 1974 neuvostopasseja ei enää hyväksytä vaalidokumenteiksi. Vaaleissa on vain yksi, koko maan kattava vaalipiiri. Vaaleissa yksittäisellä puolueilla on 6 prosentin, kahden puolueen vaaliliitolla 9 %, kolmen puolueen vaaliliitolla 11 % ja yksittäisillä ehdokkailla 2 % äänikynnys. Ehdokkaiksi saavat asettua ja keskusvaalilautakuntaan voidaan hyväksyä vain sellaisia Moldovan tasavallan kansalaisia, joilla ei ole kaksoiskansalaisuutta.^[12]

Ulkomaille avattiin noin 100 äänestyspistettä.^[12]

Moldovan itäosan separatistisella Transnistrian alueella ei vaaleja käytännössä järjestetty, mutta alueen noin 250 000 äänestäjäksi rekisteröityneelle moldovalaisille varattiin mahdollisuus osallistua vaaleihin muualla Moldovassa tai maan ulkomaille sijoitetuissa äänestyspisteissä.

Edellisissä, 28. marraskuuta 2010 pidetyissä parlamenttivaaleissa äänestysprosentti oli 63,4. Vaaleissa oli tuolloin neljän prosentin äänikynnys. Suurimmat poliittiset puolueet olivat:^[11]

• Moldovan kommunistipuolue (PCRM), 39,29 % äänistä, 34/101 paikkaa
• Moldovan liberaalidemokraattinen puolue (PLDM), 29,38 % äänistä, 32/101 paikkaa
• Moldovan demokraattipuolue (PDM), 12,72 %, 15 paikkaa
• Liberaalipuolue (PLR) (+ puolueen reformistisiipi), 9,96 %, 5 paikkaa (+7)
• Meidän Moldova -allianssi (AMN), 2,05 %, ei paikkoja
• European Action Movement (MAE), 1,23 %, ei paikkoja
• Moldovan humanistipuolue (PUM), 0,90 %, ei paikkoja
• Kansallinen liberaalipuolue (PNL), 0,63 %, ei paikkoja

Lokakuun 30. päivänä päättyneeseen määräaikaan oli 27 puoluetta tai muuta ehdokasta ilmoittautunut Moldovan keskusvaalilautakunnalle asettuvansa ehdolle marraskuun parlamenttivaaleissa.^[13] Ainakin kahdelta ilmottautuneelta taholta puuttui osa rekisteröitymiseen vaadituista dokumenteista ja oli epäselvää, hyväksyttäisiinkö nämä ehdokkaiksi.

Eri puolueryhmien kannatusarviot olivat muuttuneet runsaasti vuoden 2013 ja 2014 mielipidekyselyjen valossa. Vaaleihin oli ilmoittautunut muutamia uusiakin poliittisia ryhmittymiä, joista ainakin yhdellä puolueella (Patria (PP)) äänikynnyksen ylittyminen näytti mahdolliselta lokakuun lopulla julkaisun mielipidetiedustelun valossa. Läpimenomahdollisuus oli saman kyselyn mukaan myös venäjänkielisiä edustavalla, Venäjä-myönteisellä Moldovan tasavallan sosialistipuolueella (PSRM). Vastaavasti kahden suurimman puolueen eli ex-presidentti Vladimir Voroninin johtaman Moldovan kommunistipuolueen ja ex-pääministeri Vladimir "Vlad" Filatin vetämän Moldovan liberaalidemokraattisen puolueen kannatus oli tämän tiedustelun mukaan pudonnut merkittävästi alle vuoden 2010 parlamenttivaalien kannatustasosta. ^[14][15][16]

Lauantaina 22. marraskuuta julkaistu mielipidekyselyä varten, jonka kyselyn virhemarginaali oli +-3 prosenttia, haastateltiin 18 vuotta täyttäneitä moldovalaisia marraskuun 8–19 päivien 2014 välisenä aikana. Kyselyn mukaan Moldovan kommunistipuoluetta (PCRM) kannatti 19,6 %, liberaalidemokraattista puoluetta (PLDM) 17,2 %, demokraattipuoluetta (PDM) 14,2 %, uutta Patria-puoluetta 8,7 % ja liberaaleja 8,5%. Sosialistipuolueen (PSRM) kannatus jäisi tämän kyselyn mukaan niukasti 6 prosentin äänikynnyksen alapuolelle. Marraskuun alkupuolella julkaistun kyselyn kannatuslukemat olivat PCRM 21,2%, PLDM – 17,8%, PD – 12,9%, Patria-puolue – 9,6% ja liberaalit 7,3%. ^[17] Puolueryhmien kannatuslukemat poikkesivat kuitenkin huomattavasti marraskuunkin mielipidekyselyssä. ^[18]

Vielä vaaliviikolla kaksi ehdokaana ollutta ryhmää poistettiin vaaliluettelosta - yksi ryhmän omasta pyynnöstä ja yksi oikeuden päätöksellä. Varsinaisena vaalipäivänä jäljellä oli 24 ehdokasta. Näistä 19 oli puolueita (puolueen lista), neljä yksittäistä henkilöehdokasta ja yksi vaaliliitto ("blokki", vaaliliiton ehdokaslista). ^[19]

Aivan vaalien alla Moldovassa tuotiin esille huoli Venäjän kasvaneesta vaikutusyrityksestä vaalehin. Poliisin julkituoman, Patria-puolueen vaalisääntöjen vastaisesti ulkomailta saadun yli 8 miljoonan Moldovan leun (päivän kurssein yli 428 000 euron) rahoituksesta johtuen Moldovan keskusvaalilautakunta pyysi vaaliviikon keskiviikkona 26.11.2014 Chisinaun vetoomustuomioistuimelta päätöstä poistaa vaaleja Patria-puolueen vaalikelpoisuus parlamenttivaaleissa. Keskusvaalilautakunta pyysi myös puolueen vaalirahoituksen takavarikoimista valtille ja ehdokkaiden rahoituksen laillisuuden tutkintaa.^[20][21] Oikeuden päätöksellä yhdeksi vaalivoittajaehdokaaksi ennakoidun Patria-puolueen vaalikelpoisuus poistettiin. Kolmea päivää ennen vaaleja Patria-puolueen populistinen puheenjohtaja, Venäjällä rikastunut liikemies Renato Usatîi pakeni maasta, paikallisten tiedotusvälineiden mukaan yölennolla Moskovaan. Hänen arvioitiin pyrkineen välttämään puolueen vaalirahoituksen epäselvyyksien selvittelyyn liittyvää pidätystä. Parlamenttivaalien sääntöjen mukaan ulkomainen rahoitus oli kielletty, ja tiedotusvälineiden mukaan puolue olisi saanut vaalirahoitusta Venäjältä. ^[22]

Vaalijärjestelyjen reiluus ja etenkin Patria-puolueen vaalikelpoisuuden oikeuskäsittelyn läpinäkyvyys ovat saaneet kriittistä arvostelua monelta suunnalta, vaikka monet pitivätkin uskottavana puolueen saaneen rahoitusta ulkomailta. Kritiikkiin on paikallisten toimijoiden ohella osin yhtyneet esimerkiksi suomalaisen Pirkka Tapiolan johtajama EU:n Moldovan-edustajisto ja Venäjän ulkoministeriö.^[23]

Huomattava vaikutus vaalituloksiin olisi voinut olla Euroopan yhteisössä (etenkin Romaniassa, Bulgariassa ja Italiassa) sekä Venäjällä asuvien ja työskentelevien satojen tuhansien moldovalaisten äänestysvalinnoilla ja -aktiivisuudella. Vaaleissa Moldova perustikin ulkomaille aiempia vaaleja useampia äänestyspisteitä.^[12] Ulkomaille sijoitettujen äänestyspisteiden paikanvalinnan perusteita (miksi niin useita Italiaan ja niin harvoja Moskovaan) ja äänestysjärjestelyjä on sittemmin kritisoitu erityisesti venäläismediassa. Esimerkiksi Venäjän RT-televisiokanavan mukaan Venäjällä asuville moldovalaisille tarjottiin vain suppea määrä äänestyspaikkoja ja -äänestyslippuja. ^[23][24]

Ääntenlaskennan edetessä EU-integraatiota (mm. PLDM, PDM, PL) ja Euraasian integraatiota kannattavien (PSRM, PCRM) puolueiden suhteellinen kannatus muuttui voimakkaasti riippuen siitä minkä äänestysalueiden laskentatulokset valmistuvat. Ääntenlaskennan aluksi valmistui etenkin useiden venäjämyönteisen äänestysalueen tuloksia, mutta tuloslaskennan edetessä EU-myönteinen linja vahvistui. Puolueiden äänikynnys oli 6 prosenttia.

Merkillepantavaa oli melko suuri hylättyjen äänten määrä: noin 3,2 prosenttia.^[4]

Ulkomailla äänestäneiden määrä raportoitiin vähäiseksi, äänestyspäivän alkuiltaan mennessä vain muutamaksi tuhansiksi.

Yllä olevassa taulukossa esitetyt luvut kuvaavat keskusvaalilautakunnalle ilmoitettujen äänestysalueiden yhteenlaskettuja äänimääriä, kun 100,00 prosenttia äänistä oli laskettu. ^[4] Äänestämässä kävi 57,28 prosenttia parlamenttivaaleissa äänioikeutetuiksi merkityistä kansalaisista.^[27]

• Moldovan vaaleissa tiukka vääntö Venäjä-mielisten ja Eurooppa-myönteisten välillä (1.12.2014) (yle.fi)
• Moldovans choose between East and West in parliamentary polls (englanniksi) (dw.de)
• Moldovan vaalipäivää turvaa yli 4 000 poliisia (30.11.2014) (yle.fi)
• Moldova votes in 'EU v Russia' election (30.11.2014) (englanniksi) (bbc.com)
• Moldovassa on sunnuntaina kohtalonvaalit (28.11.2014) (yle.fi)
• Ukraine Crisis - Russia's Project Moldova (24.11.2014) (englanniksi) (bloombergview.com)
• Amelie Meyer-Robinson, 2014: 5 events to watch before Moldova’s 2014 elections (englanniksi) (globalriskinsights.com)