M-17-koneen suunnittelu alkoi vuonna 1978, jolloin Yhdysvallat edelleen – satelliittitekniikan käytöstä huolimatta – lähetti tiedustelupalloja Neuvostoliiton yli. Tarkoitus oli, että M-17-kone voisi ampua pallot alas. Koneen ensilento tapahtui 26. toukokuuta 1982. 28. maaliskuuta 1990 M-17 ohjaajanaan Vladimir Arkhipenko[1] teki edelleen voimassa olevan 16–20-tonnisten lentokoneiden lakikorkeusennätyksen: 21 830 metriä. M-17-kone on saavuttanut 12 Fédération Aéronautique Internationalen maailmanennätystä, joita viisi on edelleen voimassa.[2]
M-55
M-17:n rooli tiedustelupallojen metsästäjänä Neuvostoliiton ilmavoimissa päättyi vuonna 1987. Raskaampi kaksimoottorinen M-55 Geophysica sai tämän roolin, ensimmäinen M-55 lensi vuonna 1988. Vuonna 1994 tiedustelukoneen valmistus päättyi, koneita oli valmistettu vain viisi kappaletta.
21. syyskuuta 1993 M-55 ohjaajanaan Viktor Vasenkov lensi 21 360 metrin korkeuteen ja tämä on painoluokan ennätys edelleen. M-55 saavutti 15 FAI:n ennätystä, joista yhtään ei ole ylitetty.[3]
Osa M-55 Geophysica-koneista on edelleen tutkimuskäytössä. Niillä on muun muassa tutkittu vuosina 1996–1997 Arktiksen stratosfääriä.
Irlantilaisen Qucomhaps-yhtiö [1] (Arkistoitu – Internet Archive) on pohtinut M-55-koneenkäyttöä tietoliikennelinkkinä Kaakkois-Aasiassa.[4]
Lähteet
↑Spy Planes and Other Reconnaissance Aircraft, Thornborough, Anthony, 1991, Arms and Armour Press, UK, ISBNn=1-85409-096-8
