Mikkelin Yhteiskoulun lukio oli Mikkelissä sijaitseva, vuonna 1905 perustettu toisen asteen oppilaitos. Ennen lopettamista lukiossa oli noin 530 opiskelijaa ja se oli Etelä-Savon suurin lukio. Nykyisin Mikkelissä on vain yksi lukio, Mikkelin lukio, ja Yhteiskoulun tiloissa on uuden lukion liikuntasali sekä Mikkelin Kansalaisopisto.
Historia
Mikkelin yhteiskoulun perustamiselle antoi alkusysäyksen Mikkelin VPK:n talolla 6. helmikuuta 1904 pidetty kokous. Seuraavana vuonna 22. maaliskuuta senaatti myönsi luvan koulun perustamiseen ja koulutoiminta alkoi syksyllä 1905 väliaikaisissa koulutiloissa 75 oppilaan voimin. Oma koulurakennus, Wivi Lönnin suunnittelema kolmikerroksinen kivitalo valmistui syksyllä 1909.
Vuoden 1918 aikana koulunkäynti keskeytyi sotatilan vuoksi rakennuksen jouduttua sotilaskäyttöön. Kaikkiaan kahdeksan koulun opiskelijaa kaatui sotatoimissa. Suomen itsenäistyttyä koulutyö käynnistyi uudelleen uusien opetussuunnitelmien mukaisesti; pakkovenäjästä päästiin eroon.
Lukuvuosi 1939 – 1940 alkoi normaalisti samana aamuna alkaneesta toisesta maailmansodasta huolimatta. Talvisodan alettua syyslukukausi päättyi 1. joulukuuta. Mikkelin ilmapommituksessa 5. tammikuuta 1940 koulurakennus sai pahoja vaurioita. Käytännössä vain ulkoseinät jäivät pystyyn. Tukevan rungon ympärille rakennettiin pian uusi koulu, joka oli osittain käyttökunnossa jo lokakuussa valmistuen lopullisesti 28. maaliskuuta 1941. Valitettavasti kiireestä ja pula-ajasta johtuen monista alkuperäisen koulun hienouksista jouduttiin tinkimään. Rakennustyön valmistumista odotellessa koulua oli käyty Suomen Nuoriso-opistolla. Jatkosodan aikana koulurakennus oli osittain päämajan käytössä. Koulua jouduttiin käymään tilapäisissä tiloissa ja vuorolukuna. Talvisodassa kaatui 22 ja jatkosodassa 26 Mikkelin yhteiskoulun entistä tai silloista oppilasta.
Sotavuosien jälkeen koulu kävi ahtaaksi ja lisätiloja jouduttiin vuokraamaan koulun ulkopuolelta. Vuonna 1965 valmistui lisärakennus ja samalla myös vanhan osan peruskorjaus, jolloin tilaongelma ratkesi. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Mikkelissä 1974, jolloin yhteiskoulu joutui luopumaan vanhasta nimestään. Tilalle tulivat Ristimäen yläaste ja Ristimäen lukio. Nimeen oltiin tyytymättömiä ja sinnikkään taistelun jälkeen vuonna 1979 koulut nimettiin uudelleen Mikkelin Yhteiskoulun yläasteeksi ja Mikkelin Yhteiskoulun lukioksi. Yläasteen osalta nimenmuutos takaisin yhteiskouluksi oli ensimmäinen koko Suomessa. Lukio olisi saanut vanhan nimensä jo aiemmin, mutta kieltäytyi solidaarisuussyistä. Tässä yhteydessä Yhteiskoulu alettiin kirjoittaa isolla alkukirjaimella, koska se viittasi nyt rakennukseen, ei koulumuotoon.
1990-luvulla luokattoman lukion tulon yhteydessä Mikkelin kouluverkko uudistui ja kaupungin neljästä lukiosta lakkautettiin kaksi, neljästä yläasteesta yksi. Lakkautettu yläaste oli Yhteiskoulu, jolloin Yhteiskoulusta tuli samalla kaupungin suurin lukio vuodesta 1995 alkaen.
Mikkelin Yhteiskoulun lukio oli profiloitunut erityisesti musiikin alalla. Koulun kuoro teki useita matkoja ulkomaille, mm. Unkariin, Saksaan ja Kanadaan. Muita painotusaloja lukiolla olivat luonnontieteet ja mediakasvatus. Koulun opiskelijat ovat vuosittain menestyneet hyvin matematiikan, fysiikan ja kemian kilpailuissa ja useita lukion opiskelijoita on osallistunut kansainvälisiin tiedeolympialaisiin.
3. Marraskuuta 2008 lukioiden opiskelijat ja sen tulevat opiskelijat järjestivät Mikkelin torilla mielenosoituksen, jossa he vastustivat lukioiden yhdistämishanketta ja sitä, ettei nuoria ole kuultu heitä koskevassa asiassa. Mielenosoituksen aikaan epäiltiin etteivät tulevan lukion opiskelijat mahtuisi millään samaan rakennukseen mutta nykyisin koko Mikkelin Lukio toimii entisen Kansalaisopiston tiloissa lukuun ottamatta liikuntasalia.
Nykytila
Mikkelin kaupunginhallitus[1] ja kaupunginvaltuusto[2] hyväksyivät sittemmin kaupungin talousarvion, mikä tarkoitti Yhteiskoulun ja Lyseon lukioiden yhdistämistä lukuvuodesta 2010 - 2011 alkaen. Mikkelin lukio toimii nykyään entisissä kansalaisopiston tiloissa ja Yhteiskoulun entiset opiskelijat siirtyivät sinne.[3][4]
Lukion rehtorit
- Ilmi Jurva 1905 – 1907
- Jooseppi Sajaniemi 1907 – 1945
- Teodor Kumpulainen 1945 – 1954
- Armas Miller 1954 – 1974
- Pekka Pitkänen 1974 – 1995
- Taisto Mustonen 1995 – 1997
- Jari Tuomenpuro 1997 –
[3]
Yhteiskoulun entisiä oppilaita
- Terhi Dostal, pianisti
- Laura Heinonen, oopperalaulaja
- Johanna Hynninen, Suomen Neito 2003
- Karo Hämäläinen, kirjailija
- Arttu Kataja, oopperalaulaja
- Sylvi Kekkonen, kirjailija, presidentin puoliso
- Kati (Katariina) Kinnunen, Mikkelin Poikateatterin perustaja ja ohjaaja v. 2008–2018
- Harri Kirvesniemi, hiihdon maailmanmestari
- Mikko Kolehmainen, melonnan olympiavoittaja
- Eero Lehtonen, viisiottelun olympiavoittaja
- Raakel Lignell, muusikko, tuottaja, juontaja
- Kimmo Mikander, Mikkelin kaupunginjohtaja
- Lasse Männistö, Helsingin kaupunginvaltuutettu, kansanedustaja
- Osmo Pekonen, matemaatikko
- Olli Rehn, EU-komissaari
- Timo Riihonen, oopperalaulaja
- Petteri Taalas, Ilmatieteen laitoksen johtaja
- Timo Väänänen, kanteletaiteilija
[3]
Lähteet
- Mikkelin Yhteiskoulu 1905-2005 Juhlakirja. Mikkelin Yhteiskoulun Seniorit ry., 2005. ISBN 952-91-8225-2
Viitteet
Aiheesta muualla
