Mikael Piimänen (käytti myös etunimiä Mickel ja Mikkeli sekä sukunimeä Hartlin) (9. syyskuuta 1748 Turku – 27. joulukuuta 1820 Turku) oli merkittävä suomalainen kirkonrakentaja.

Piimäsen vanhemmat olivat kirkonrakentaja Antti Piimänen ja Anna Yrjöntytär. Piimänen lienee käynyt jonkin aikaa koulua, mutta ryhtyi sitten isänsä apulaiseksi. Piimäsen töille on tyypillistä esimerkiksi, että kellotapuli rakennettiin kirkon yhteyteen länsitorniksi.^[1] Palkaksi hän saattoi vaatia joka talosta ruiskapan, juuston ja kakun.^[2]

Piimäsen rakentamia kirkkoja ovat:

• Marttilan kirkko, 1765 isänsä kanssa
• Säkylän kirkko, 1776 isänsä kanssa, poika saattoi rakentamisen loppuun isänsä kuoltua.
• Tarvasjoen kirkko, 1779
• Yläneen Pyhän Olavin kirkko, 1782
• Pöytyän kirkko, 1792–1793
• Iniön kirkko, 1800
• Auran kirkko, 1804, suunnitelman laati Axel Almfeldt Tukholman yli-intendentinkonttorissa

Piimänen rakensi myös kellotorneja ja -tapuleita:

• Kosken Tl kirkko, kellotapuli 1777
• Naantalin kirkko, kellotorni, suunnittelu C. F. Adelcrantz
• Askaisten kirkko, kellotapuli 1772–1779
• Vårdön kirkko, kellotorni 1805
• Paattisten kirkko, kellotapuli 1813

Piimäsen omaa barokkityylistä suunnitelmaa Naantalin kirkon tornin uusimiseksi ei hyväksytty Tukholman yli-intendentinkonttorissa.

Piimäsen ensimmäinen puoliso vuodesta 1770 oli Eva Brita Mellin (k. 1786) ja toinen vuodesta 1790 Kaisa Jaakontytär.

• 
  Säkylän kirkko, Säkylä, 1776.
• 
  Tl Kosken kirkon kellotapuli, Koski Tl, 1777.
• 
  Tarvasjoen kirkko, Lieto, 1779.
• 
  Askaisten kirkon kellotapuli, Masku, 1779.
• 
  Yläneen kirkko, Pöytyä, 1782.
• 
  Yläneen kirkon kellotapuli, Pöytyä, 1782.
• 
  Pöytyän kirkko, Pöytyä, 1793.
• 
  Paattisten kirkon kellotapuli, Turku, 1813.

• Ilmari Heikinheimo: Suomen elämäkerrasto. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955. Sivu 585.
• Mikael Piimänen Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.