Miikse oja katsotaan alkavan Tserebi järvestä, joka sijaitsee Haanjan ylängöllä Tserebin kylän lähellä. Ympäröivät mäet kohoavat kaikki yli 210 metrin korkeuteen mpy., mutta järven vedenpinta on 193 metrin korkeudella. Järven ympäristöstä tulee siihen ojia, joiden lähteenä ovat esimerkiksi Tserepi paisjärvi ja Puustuslump. Miikse oja virtaa alussa vain 700 metriä, kun se laskee Vanigõjärveen. Se on tekojärvi, jonka vedet ylettyvät myös Venäjän puolelle. Miikse oja jatkaa tekojärven pohjoispäästä valtioiden rajauomana, mutta irtoaa rajasta viiden kilometrin jälkeen Miiksen kylän kaakkoispuolella [b]. Miiksen ojaan yhtyy pitkä ja monihaarainen Solova oja koillisen suunnasta ennen Miiksen kylän peltoaukeaa. Oja jatkaa kylän jälkeen maaston painaumaan painuneessa soistuneessa jokilaaksossaan keräten itseensä ympäristöstä tulevien ojien vesiä. Matsimõtsän jälkeen laakso kapenee Jaamaorgin kanjoniksi. Kanjoni on se sama, mihin Piusa jõgi putoaa tultuaan siihen lännestä päin. Oja yhtyy Piusa jõgeen Vana-Vastseliinan kylässä 79 kilometriä Pihkovajärven rannalla sijaitsevasta joensuusta. Keskiaikaisen Vasteliinan piispanlinnanrauniot sijaitsevat Piusa jõen ja Miikse ojan välisellä yli 25 metriä korkealla mäellä.[1][3][4][5][a]
Miikse ojan valuma-alue sijaitsee Virossa kokonaan Võrumaan maakunnassa ja vähäisessä määrin Venäjän Petserin piirissä. Valuma-alueen pinta-ala on 19,3 neliökilometriä. Miikse ojan suurin sivu-uoma on Solova oja, joka yhtyy Miikse ojaan pian Solova järven jälkeen. Järveen tulee kaksi sivuhaaraa Piiriniidü oja ja Alaniidü oja. Muut Miikse ojan sivuhaarat ovat lyhyitä, mikä tekee valuma-alueesta kapean. Valuma-alueella olevat järvet sijaitsevat ojan latva-alueella ja ne on jo mainittu yllä olevassa tekstissä.[1][3]
Luontoarvoja
Oja luokitellaan limnologisestikirkasvetiseksi ja vain vähän orgaanista ainesta sisältäväksi virtavedeksi (vir.Heledaveelised ja vähese orgaanilise aine sisaldusega jõed, IB, IIB, IIIB). Joessa viihtyvät Piusa jõen tapaan taimen ja harjus, jotka nousevat sinne kutemaan.[1]
Ojan pohjalla tai rannassa tiedetään useita pyhiä kiviä, joilla on uskottu olevan parantavia ominaisuuksia. Pesemällä silmiään, jalkojaan ja käsiään sekä uhraamalla kolikoita ojaan on tavoiteltu suotuisia vaikutuksia. Nykyään uskotaan, että ainakin yksi kivi merkitsee muinaista hautausta. Kuuluisin kivistä lienee Jaanikivi.[a][b]
Vuonna 1240 Liivinmaan ja ruhtinaskuntien rajana toimivat Miikse oja, Piusa jõgi, Mädäjõgi ja Võhandu jõgi. Seudun Setomaata on asustanut setukaiset, joiden asuinseudut ovat nykyään jääneet kahden valtion alueelle. Vuonna 2014 solmittu Viron ja Venäjän rajasopimus määrittää Miikse ojan ja Vanigõjärven osaksi valtiorajaa, mutta kumpikaan valtio ei ole sopimusta vielä ratifioinut.[7][8]
Huomautuksia
↑ abcTeksti on osittain käännös vironkielisestä artikkelista et:Miikse oja, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
↑ abTeksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Яамаоя, jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
↑Kohteen pituus, leveys ja ympäristön kasvillisuutta, asutusta, vesistösuhteita ja nimistöä on tarkistettu Internetin Google-, Bing- tai Yandex-karttapalvelusta käyttäen järven koordinaatteja.
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäiset artikkelit: et:Miikse oja & ru:Яамаоя