Metsäetana (Arion fuscus) on keskikokoinen tai melko kookas siruetanoiden heimoon kuuluva kotilo. Se viihtyy hyvin monenlaisissa ympäristöissä ja on Suomen yleisin etanalaji.
Koko ja ulkonäkö
Täyteen mittaansa venynyt metsäetana on 5–7 cm:n pituinen. Eläimen pohjaväri vaihtelee kellertävän ruskeasta oranssinruskeaan. Sekäpuolen keskiosa on muuta ruumista tummemman ruskea ja kyljissä on yleensä tummat pitkittäisjuovat, joista oikealla kyljellä oleva kiertää hengitysaukon sen yläpuolelta. Kilvessä on tummat reunajuovat. Joskus tavataan tasaisen tummanruskeita yksilöitä. Hengitysaukko on oikealla kyljellä kilven etuosassa. Antura on väriltään vaalea ja eläimen tuottama lima oranssia.[3][4]
Levinneisyys
Metsäetanaa tavataan laajalti Euroopan keski- ja pohjoisosissa Britteinsaarilta Uralille saakka. Pyreneiden niemimaalta se puuttuu luultavasti kokonaan. Vieraslajina se on kulkeutunut Pohjois-Amerikkaan. Suomessa se on yleisin etana esiintyen koko maassa Ahvenanmaalta ja etelärannikolta aina pohjoisimmille tuntureille.[3][5]
Elinympäristö ja elintavat
Metsäetana kelpuuttaa elinpaikakseen etenkin tuoreet mustikkatyypin tuoreet kangasmetsät, mutta viihtyy yhtä lailla vaikkapa kulttuuriympäristössä tai suolla. Se liikkuu sekä maata pitkin että kiipeilee puihin. Muiden siruetanoiden tapaan laji on kaikkiruokainen kelpuuttaen niin tuoreen tai lahoavan kasviperäisen ravinnon kuin eläinten raadotkin. Etenkin syksyisin metsäetanoita tapaa sieniltä, jotka muodostavat keskeisen osan lajin ruokavaliosta.[3][5]
Parittelu kestää noin kaksi tuntia jonka ajan osapuolet ovat käpertyneet C-kirjaimen muotoon ja muodostavat ympyrän. Keski-Euroopassa etanat munivat noin 50 munaa muutaman viikon välein kesä-syyskuussa. Munat kuoriutuvat aikaisintaan noin kuukautta myöhemmin, kylmemmässä ilmastossa vasta seuraavana kevänä. Metsäetana elää noin vuoden ja kuolee joitakin päiviä viimeisten munien munimisen jälkeen.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
