Metsitys

Männyn taimilla metsitetty pelto Lopella lumen peittämänä 1967.

Metsitys eli metsittäminen tarkoittaa metsän perustamista alueelle, jolla metsää ei ole kasvanut, kuten aavikolle, pellolle tai suolle. Metsä tehdään yleensä istuttamalla puita.

Syitä

Syitä metsitykselle voivat olla esimerkiksi hiilinielujen luominen ilmaston lämpenemisen ehkäisemiseksi, aavikoitumisen pysäyttäminen, puutavaran kasvattaminen, tuulten vaimentaminen, haihdunnan vähentäminen, äärilämpötilojen hillitseminen, talojen ja karjan suojaaminen säältä, esteettiset syyt tai melun torjunta. Metsityksellä lisätään luonnon monimuotoisuutta, ja villieläimet saavat istutetuista metsistä pesimäpaikkoja, nukkumapaikkoja, ruokaa ja vaelluskäytäviä.[1][2]

Esimerkkejä

Kaupallisiin tarkoituksiin istutettu metsä Iranissa.

Afrikassa Saharan aavikon alueella ja Sahelissa on toteutettu metsityshankkeita. Saharan metsittäminen on kustannustehokkainta autiomaan kiinteämaaperäisillä, kivikkoisilla ja kallioisilla alueilla. Sen sijaan Keski-Saharan hiekkadyynien metsittämisen on arvioitu tulevan paljon kalliimmaksi.[3][4]

Islantiin yritetään palauttaa metsiä istuttamalla saarelle sitkankuusta ja kontortamäntyä. Pohjoisissa maissa kuten Islannissa metsittämistä auttaa ilmaston lämpeneminen, sillä se nopeuttaa puiden kasvua.[5]

Keski-Aasian Araljärven kuivunutta pohjaa metsitetään saksaulipuulla myrkyllisen maan pölyämisen estämiseksi. Kesään 2018 mennessä Aralilla oli metsitetty jo 5000 neliökilometriä.[6]

Kiinassa ja Intiassa on 2000-luvulla metsitetty hyvin laajoja alueita. Osittain sen ansiosta koko maapallon vihreä ala on vuosien 2000–2017 välillä kasvanut viidellä prosentilla.[7]

Metsityshankkeita on toteutettu viime aikoina myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, Brasiliassa, Chilessä, Uudessa-Seelannissa ja Ukrainassa.[1]

Hiilen sitomiseksi tropiikkiin istutetaan usein metsiä, jotka koostuvat vain yhdestä puulajista. Tällaiset metsäplantaasit aiheuttavat monenlaista haittaa paikalliselle luonnolle. Niiden kyky sitoa hiiltä on myös jopa 40 kertaa heikompi kuin luonnonmetsien.[8]

Pellon metsitys Suomessa

Lehtikuuselle istutettua peltoa Suomessa.

Pellon metsitys onnistuu varmemmin kivennäismaalla kuin turvemaalla. Biologisesti metsityskelvottomia ovat niukkaravinteisista rämeistä ja nevoista raivatut pellot.[9]


Lähteet

  1. ↑ a b Donald L. Grebner et al.: Afforestation (teoksesta Introduction to Forestry and Natural Resources, 2013) ScienceDirect. Viitattu 21.7.2019. (englanniksi)
  2. ↑ Nielut Ilmasto.org. Arkistoitu 21.7.2019. Viitattu 21.7.2019.
  3. ↑ Olavi Luukkanen: Afrikassa osataan metsittää Suomen Kuvalehti. 19.7.2019. Viitattu 21.7.2019.
  4. ↑ Liina Kjellberg: Saharan metsittäminen etenee Metsälehti. 14.12.2018. Viitattu 21.7.2019.
  5. ↑ Islanti yrittää palauttaa viikinkien saarelta tuhoamat metsät – apuna käytetään Suomessa kehitettyä pottiputkea Yle uutiset. 17.7.2019. Viitattu 21.7.2019.
  6. ↑ Yrjö Kokkonen: Yksi maailman suurimmista ekokatastrofeista alkaa helpottaa – kadonneen Araljärven pohja metsitetään Yle uutiset. 5.6.2018. Viitattu 21.7.2019.
  7. ↑ Yrjö Kokkonen: Maapallon kasvipeitteinen ala kasvaa – tutkijat ihmeissään Kiinan ja Intian saavutuksista Yle uutiset. 1.3.2019. Viitattu 21.7.2019.
  8. ↑ Yrjö Kokkonen: Tutkimus: Hiilen sitomiseksi istutetut metsäplantaasit tuhoavat tropiikin luontoa Yle uutiset. 3.10.2023. Viitattu 3.10.2023.
  9. ↑ Peltojen metsittäminen Metsäinen. Arkistoitu 17.4.2021. Viitattu 21.7.2019.

Aiheesta muualla