Metsätundra tai puistotundra on tundraa muistuttava kasvillisuustyyppi. Metsätundralla kasvaa tundramaista matalaa kasvillisuutta ja puita tai metsäsaarekkeita kasvaa vain paikoitellen harvakseltaan.^[1]

Metsätundra sijaitsee tundran ja boreaalisen vyöhykkeen eli taigan välissä^[1], suurimmaksi osaksi napapiirin pohjoispuolella. Venäjällä metsätundra alkaa Kuolan niemimaalta ja jatkuu Venäjän läpi Kolymajoelle. Metsätundravyöhykkeen leveys on noin 20–200 kilometriä.^[2]

Metsätundran lämpösumma (vuorokaudet, jotka ylittävät +5 °C) on alle 1 300 °C astevuorokautta. Sademäärä on alle 450 mm. Kasvukauden pituus on 90–110 päivää. Puiden siemenet eivät useimmiten ehdi tuleentua, koska kesä on siihen metsätundralla liian lyhyt. Se on kasvillisuusvyöhykkeistä soistunein ja palsasoita on runsaasti.^[2]

Metsätundralla kasvaa runsaasti alpiinisen tyyppisiä ruohovartisia kasveja ja saroja sekä heiniä. Sammalia ja jäkälää kasvaa tyypillisesti runsaasti. Puuvartisia kasveja metsätundralla kasvaa yli 90 lajia: pääasiassa varpuja, mutta myös matalia pensaita. Puista metsätundralla kasvaa siperianlehtikuusia (Larix sibirica), siperiankuusia (Picea obovata) ja metsähaapaa (Populus tremula).^[1][2]

Metsätundra oli yleinen kasvillisuustyyppi jääkaudella. Sitä pidetään vain osin arktisena eli hemiarktisena. Suomessa metsä- tai puistotundraa vastaa lähinnä hemioroarktinen vyöhyke, jossa kasvaa harvakseltaan tunturikoivua ja vaivaiskoivua.