Metsätähti

Metsätähti
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Esikkokasvit Primulaceae
Suku: Alvet Lysimachia
Laji: europaea
Kaksiosainen nimi

Lysimachia europaea
(L.) U.Manns & Anderb.

Synonyymit
  • Trientalis europaea L.
Katso myös

  Metsätähti Wikispeciesissä
  Metsätähti Commonsissa

Metsätähti (Lysimachia europaea, syn. Trientalis europaea)[1][2] on monivuotinen metsän pohjakerroksen ruohovartinen ja valkokukkainen kasvi. Nykyisin se luokitellaan kuuluvaksi alpien (Lysimachia) sukuun, esikkokasvien (Primulaceae) heimoon; aiemmin se luokiteltiin metsätähtien (Trientalis) sukuun ja myrsikkikasvien (Myrsinaceae) heimoon.[3][4]

Metsätähti on Ruotsin Värmlannin maakuntakukka.[5]

Ulkonäkö ja koko

Metsätähti
Metsätähtiä

Metsätähti kasvattaa hennon, 5–20 cm korkean, kaljun ja useimmiten haarattoman varren. Kasvin juurakko on hoikka ja suikerteleva, ja jopa 2–3 m pituiset maarönsyt, joiden avulla kasvi leviää, voivat muodostaa laajoja kasvustoja. Lehdet ovat lähes ruodittomia ja suikeita tai puikeita, yleensä ruskeanvihreitä. Varren keskivaiheilla olevat suuremmat lehdet ovat ruusukkeena, alemmat pienet lehdet ovat kierteisesti ruusukkeen alla tai puuttuvat kokonaan.[6][7]

Valkoisia tai joskus vaaleanpunaisia, ratasmaisia kukkia on tavallisesti yksi tai kaksi, ja ne sijaitsevat yksittäin lehtihangoissa. Kukat ovat pitkä- ja hentoperäisiä. Teriö on 11–19 mm ja yleensä 5–9-, tavallisimmin seitsemänliuskainen.[8] Heteitä on seitsemän. Emiö on yhdislehtinen ja yksiluottinen. Verhiön teräväkärkiset kapeat liuskat ovat monesti punertavia.[6][7]

Metsätähti kukkii Suomessa touko-heinäkuussa. Kukissa käy kuitenkin vain niukasti pölyttäjiä, mutta kasvullinen lisääntyminen on tehokasta. Yhdessä metsätähtiyksilössä on jopa 2–3 metrin mittaisia rönsyjä, joiden avulla kasvi leviää. Yksi metsätähden harvoista pölyttäjistä on Melanostoma mellinum -niminen kukkakärpänen.[6]

Metsätähden hedelmä on pieni, pallomainen, siniharmaa, verkkokuvioinen ja liuskaisesti avautuva kota. Läheltä katsottuna se muistuttaa suuresti pienikokoista jalkapalloa.[9][10][6][7]

Erikoisen, seitsenterälehtisen kukkansa takia metsätähti on tunnettu Suomessa myös nimellä seitsentähti. Kasveilla seitsemän on erittäin harvinainen kukkalehtien määrä.[10] Suomalaiset ovat antaneet myös monia muita nimiä metsätähdelle, joista yleisimpiä ovat aamutähti, tähtikukka ja päivänkämmen.[6]

Levinneisyys

Metsätähteä tavataan yleisenä koko Pohjois- ja Keski-Euroopassa. Sitä esiintyy Karpaateille, Alpeille, Ranskan itäosiin asti sekä Britteinsaarilla, koko Fennoskandiassa ja Islannissa. Levinneisyysalue ulottuu idän suuntaan läpi Venäjän ja Siperian Japaniin saakka, sekä edelleen Alaskan ja Kanadan läpi Kalliovuorille Yhdysvaltain pohjoisrajan tienoille. Etelämpänä ja idempänä Pohjois-Amerikassa esiintyy lähilajeja. Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren alueen metsätähdet kuuluvat alalajiin arctica, Euroopan ja Siperian metsätähdet alalajiin europaea.[11] Suomessa metsätähti on hyvin yleinen koko maassa.[12] Se on yksi Suomen runsaslukuisimmista kasveista.[10][7]

Elinympäristö

Metsätähti kasvaa monenlaisissa metsissä kuivista kangasmetsistä rämeille, mutta yleisimmin kosteahkoissa kangasmetsissä. Sitä tavataan myös metsäniityillä, pientareilla ja puurajan yläpuolella tunturikankailla.[9][5]

Lähteet

  • Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Rolf Jonsson, Åke Lindau, Jan Moen, Arto Kurtto, My Gillberg: Pohjolan kukat, s. 30. Helsingissä, Otava: Otava, 1995. ISBN 951-1-13739-5

Viitteet

  1. ↑ Lysimachia europaea (L.) U.Manns & Anderb. GBIF. Viitattu 11.11.2020.
  2. ↑ Metsätähti – Lysimachia europaea Laji.fi. Viitattu 11.11.2020.
  3. ↑ Stevens, P. F. (2001-2010): Angiosperm Phylogeny Website (Primulaceae) mobot.org. Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
  4. ↑ Stevens, P. F. (2001–2010): Angiosperm Phylogeny Website (List of Genera in Myrsinaceae (= Myrsinoideae)) mobot.org. Viitattu 25.5.2010. (englanniksi)
  5. ↑ a b Arne Anderberg: Den virtuella floran: Skogsstjärna (Trientalis europaea) Den virtuella floran. 1996. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.6.2010. (ruotsiksi)
  6. ↑ a b c d e Luontoportti: Metsätähti (Trientalis europaea) luontoportti.com. Viitattu 24.10.2017.
  7. ↑ a b c d Laji.fi: Metsätähti (Trientalis europaea) laji.fi. Viitattu 24.10.2017.
  8. ↑ Rolf Jonsson, Åke Lindau, Jan Moen, Arto Kurtto, My Gillberg: Pohjolan kukat, s. 30. Helsinki, Otava: Otava, 1995. ISBN 951-1-13739-5
  9. ↑ a b Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998, s. 220.
  10. ↑ a b c Oulun kasvit. Piimäperältä Pilpasuolle. Toim. Kalleinen, Lassi & Ulvinen, Tauno & Vilpa, Erkki & Väre, Henry. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Norrlinia 11 / Oulun kaupunki, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2005. Yliopistopaino, Helsinki 2005., s. 165.
  11. ↑ Anderberg, Arne: Trientalis europaea (levinneisyyskartta) Den virtuella floran: Skogsstjärna. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 21.6.2010. (ruotsiksi)
  12. ↑ Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Metsätähden (Trientalis europaea) levinneisyys Suomessa Viitattu 23.10.2017.

Aiheesta muualla