Merinäkinruoho (Najas marina) on pääasiassa Euraasiassa tavattava yksivuotinen uposkasvi.
Ulkonäkö ja koko
Kaksikotinen merinäkinruoho kasvattaa 10–60 senttimetriä pitkän sileän tai piikkisen varren. Tavallisesti varsi on runsashaarainen. Hedekasvi on emikasvia pienempi. Ruodittomat, tupelliset lehdet ovat vastakkain tai joskus kolmen tai useamman lehden kiehkuroina. Lehdet ovat muodoltaan kooltaan 1–4 cm pitkiä ja 1–2 mm leveitä, ja muodoltaan tasasoukkia sekä iso-, harva- ja karkeahampaisia. Lehden tuppi on lyhyt ja lähes korvakkeeton. Kukat sijaitsevat lehtihangoissa ja ovat pieniä, perättömiä ja yksineuvoisia. Hedekukissa on kaksiliuskainen, kalvomainen kehä ja yksi luotti. Emikukat ovat kehättömiä ja niissä on yksi emi ja kolme luottia. Hedelmä on pieni, 3–6 x 1,5 mm kokoinen pähkylä. Merinäkinruoho kukkii Suomessa heinä-syyskuussa.[2]
Levinneisyys
Merinäkinruohoa tavataan laajalti ympäri Euroopan, levinneisyyden painopisteen ollessa Keski- ja Etelä-Euroopassa. Lajia ja sen alalajeja tavataan hajanaisesti myös Etelä- ja Keski-Aasiassa, Afrikassa, Polynesiassa, Australiassa sekä Pohjois-Amerikassa.[3] Suomessa merinäkinruohoa on alkuperäislaji.[2] Sitä on tavattu Suomenlahden rannikon itäosista Pohjanlahden rannikolle Keski-Pohjanmaan pohjoisosan korkeudelle saakka. Laji on kuitenkin taantunut tai kadonnut monin paikoin erityisesti Suomenlahdella. Vahvimmat kannat lajilla on Varsinais-Suomen ja Satakunnan rannikkoalueilla.[4] Suomessa tavattavat merinäkinruohot kuuluvat alalajiin ssp. marina.[5]
Elinympäristö
Suomessa merinäkinruohoa tavataan murtovedessä suojaisissa, pehmeäpohjaisissa lahdissa. Lajia voi esiintyä rannikolla myös äskettäin kuroutuneissa järvissä sekä joskus myös sisämaajärvissä.[2]
Käyttö
Merinäkinruohoa kasvatetaan myös akvaarioissa.[6]
Lähteet
- Hämet-Ahti, Leena, Kurtto & Arto, Lampinen, Raino & Piirainen, Mikko & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti & Väre, Henry. Lisäyksiä ja korjauksia Retkeilykasvion neljänteen painokseen. Lutukka 21/2005, s. 41–85.
- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla