PROFILPELAJAR.COM

Mekanismi on ontologinen käsitys, jonka mukaan kaikki luonnolliset ilmiöt voidaan selittää fysikaalisten syiden kautta. Mekanismi asettuu vastakkain vitalismin kanssa, jonka mukaan elämää ei voida selittää pelkästään mekanismien kautta.

Mekanistista todellisuuskäsitystä on esiintynyt kahta lajia. Ne eroavat sekä sovellusalueiltaan että tavoitteiltaan. Universaaliksi mekanismiksi on kutsuttu luontokäsitystä, joka vaikutti erityisesti 1600- ja 1700-luvuilla ja joka on nykyään lähes kauttaaltaan hylätty. Sen mukaan todellisuutta määräävät konemaiset säännönmukaisuudet.^[1] Antrooppinen mekanismi on ihmisiä ja ihmismieltä koskeva oppi, josta keskustellaan edelleen.

Universaali mekanismi

Universaali mekanismi on kaikkeuden luonnetta koskeva oppi, joka on filosofian historiassa, erityisesti varhaisessa uuden ajan ajattelussa, liittynyt läheisesti materialismiin. Universaalin mekanismin mukaan kaikkeutta voidaan ymmärtää parhaiten täydellisen mekaanisena järjestelmänä, eli järjestelmänä, joka koostuu pelkästään liikkeessä olevasta aineesta, ja toimii täydellisesti säännöllisten luonnonlakien mukaisesti. Mekanismin kannattajat katsoivat tieteellisen vallankumouksen saavutusten osoittavan, että kaikki kaikkeuden ilmiöt voitaisiin lopulta selittää ainetta ja liikettä koskevien mekaanisten lakien avulla.

Mekanismin kannatti näin täydellistä determinismiä: jos kaikki ilmiöt voidaan selittää kokonaisuudessaan aineen ja sen liikettä määrittävien fysikaalisten liikelakien kautta, tästä seuraa, että kaikki ilmiöt ovat täydellisesti aineen ja fysikaalisten liikelakien ominaisuuksien determinoimia eli määräämiä. Mekanistista kaikkeutta on usein verrattu kellokoneistoon.

Eräs ensimmäisiä ja tunnetuimpia universaalisen mekanismin puolestapuhujia oli Thomas Hobbes teoksensa Leviathan (1651) alkuosassa. Myös René Descartes, joka nykyään usein nähdään materialismin ja mekanismin vastustajana ja Hobbesin vastakohtana, työskenteli luonnon mekanistisen ymmärtämisen hyväksi sekä luonnontieteellisissä mekanismia käsitelleissä teoksissaan että filosofisissa metafysiikkaa käsitelleissä teoksissaan.

Descartes oli substanssidualisti ja katsoi, että todellisuus koostuu kahdesta perustavalla tavalla erilaisesta substanssista eli perusaineksesta, aineellisesta ja henkisestä. Hän kielsi jyrkästi, että ihmismieli voitaisiin selittää pelkästään aineellisen substanssin kautta, mikä on mekanismin keskeisiä väitteitä. Hänen käsityksensä itse aineellisesta substanssista oli kuitenkin kauttaaltaan mekanistinen. Descartes piti kaikkia luonnollisia kappaleita, ei pelkästään elottomia vaan myös eläimiä sekä ihmisten ruumiita täydellisen mekanistisina automaatteina.

Descartesin dualismi sai vaikuttimensa pitkälti siitä, ettei hän nähnyt sielulle tai tahdonvapaudelle tilaa mekanistisessa luontokäsityksessään. Antiikin ajan luonnontutkijat, kuten Aristoteles, eivät omaksuneet substanssidualismia, koska heidän näkemyksensä luonnosta oli teleologinen ennemmin kuin mekanistinen, ja oli siksi tietyllä tavalla yhteensopiva vapaan tahdon olemassaolon kanssa. Descartes oli näin samaa mieltä fysikaalisen kaikkeuden luonteesta kuin aikansa varhaiset mekanistit, ja eri mieltä kuin Aristoteles. Descartesin ja mekanistien välinen ero oli siinä, etteivät mekanistit pitäneet sielun ja tahdonvapauden kysymyksiä ongelmina, tai olivat jopa valmiita luopumaan tällaisista käsitteistä kokonaan.

Mekanistinen todellisuuskäsitys sai suurta suosiota Isaac Newtonin saavutusten myötä. Hänen työnsä mekaniikan alalla vaikuttivat selittävän menestyksellisesti kaiken liikkeen sekä maan päällä että avaruudessa yhden periaatteen, painovoiman, avulla. Newtonin mekaniikka oli jossain määrin pettymys monille varhaisille mekanisteille, koska he olivat pyrkineet selittämään ilmiöt pelkästään liikkeen ja aineellisten kappaleiden yhteentörmäysten kautta, kun taas Newtonin painovoimaperiaate nojasi kaukovaikutukseen. Joka tapauksessa yksi sukupolvi mekanisteja sai innostusta Newtonin ajatuksista. Heihin kuuluivat ennen kaikkea ranskalaista materialismia edustaneet Julien Offray de La Mettrie ja Denis Diderot.

Universaali mekanismi on menettänyt suosionsa, koska fysiikka on tieteenä hylännyt mekanistisen käsityksen ja joissakin tulkinnoissa kieltää myös universaalin determinismin. Tämä johtuu ennen kaikkea kvanttimekaniikan kehityksestä. Ne syyt, jotka 1600- ja 1700-luvulla ohjasivat joitakin filosofeja mekanismin suuntaan, ohjaavat nyt samalla tavalla asennoituvia ajattelijoita fysikalismin suuntaan.

Antrooppinen mekanismi

Antrooppisen mekanismin perusajatuksena ei ole, että kaikki voitaisiin selittää kokonaisuudessaan mekanistisesti, vaan että kaikki ihmisiä koskeva voidaan selittää kokonaisuudessaan mekanistisesti, aivan kuten ihmiset olisivat kellokoneistoja.

Eräs suurimpia haasteita kaikille mekanistisille teorioilla on ollut mekanistisen selityksen tarjoaminen ihmismielen toiminnalle. Descartes kannatti dualismia, koska katsoi, että mekanismi ja mieltä koskevat ajatukset olivat epäyhteensopivia. Hobbes sen sijaan käsitti mielen ja tahdonvapauden puhtaasti mekanistisesti, katsoen, että ne voidaan selittää kokonaisuudessaan aistihavaintojen aikaansaamien seurausten ja halujen täyttämispyrkimysten kautta, joiden hän katsoi puolestaan olevan selitettävissä hermojärjestelmän mekanistisen toiminnan kautta. Monet muut mekanistit seurasivat Hobbesin ajatuksia. Eräs tunnetuimpia esityksiä aiheesta on de La Mettrien teos Ihmiskone (1748).

Nykyisinkin antrooppisen mekanismin kannattajien ja mekanismin vastustajien väittelyt keskittyvät ennen kaikkea mieleen (ja tietoisuuteen) ja vapaaseen tahtoon liittyviin kysymyksiin. Mekanismin vastustajien mukaan mekanismi on epäyhteensopiva jokapäiväisten intuitioidemme kanssa: mielenfilosofiassa tähän liittyvä näkemys on, ettei tiedoton aine voi selittää tietoisuuden ilmiöitä, ja ontologiassa puolestaan, että antrooppisesta mekanismista seuraisi ihmisen toimintaa koskeva determinismi, joka näkemyksen kannattajien mukaan on epäyhteensopiva sen kanssa, että ymmärrämme itsemme vapaina toimijoina. Mekanismin vastustajien mukaan meidän on hylättävä mekanismi, jos pidämme kiinni siitä millaiseksi ymmärrämme itsemme. Tätä näkemystä ovat nykyfilosofien joukossa kannattaneet muun muassa Norman Malcolm ja David Chalmers.

Antrooppisen mekanismin kannattajat vastaavat yleensä toisella kahdesta seuraavassa esitetystä tavasta. Osa yhtyy mekanismin vastustajiin siinä, että mekanismi on epäyhteensopiva arkikäsitystemme kanssa, mutta että käsityksemme ovat yksinkertaisesti virheellisiä. Tällaista näkemystä edustavat eliminatiivinen materialismi mielenfilosofiassa, ja kova determinismi vapaan tahdon kysymyksessä. Tällaisia näkemyksiä kannattavat eräät luonnontieteilijät, mutta suurin osa nykyajan filosofeista hylkää ne, vaikkakin näkemysten taustalla on myös tunnettuja filosofeja, kuten Paul ja Patricia Churchland.

Toinen vaihtoehto, joka on yleinen antrooppista mekanismia kannattavien filosofien keskuudessa, on katsoa, että epäyhteensopivuutta kannattavat perustelut ovat harhaanjohtavia: mitä sitten tarkoitetaankaan ”tietoisuudella” ja ”vapaalla tahdolla”, on näkemyksen kannattajien mukaan yhteensopivaa mekanistisen mieli- ja tahtokäsityksen kanssa. Siksi antrooppisen mekanismin kannattajat kannattavat usein mielenfilosofiassa jotain ei-eliminativistista fysikalistista mielen ja ruumiin suhdetta koskevaa teoriaa, ja vapaan tahdon kysymyksessä jotain kompatibilistista teoriaa. Nykyajan filosofeista tällaisia näkemyksiä ovat kannattaneet muun muassa J. J. C. Smart ja Daniel Dennett.

Katso myös

Lähteet

↑ Sivistyssanakirja. (Perustuu Veli Valpolan Suuri sivistyssanakirja aineistoon. 3. painos) Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-26882-8

Kirjallisuutta

Kallio-Tamminen, Tarja: Kvanttilainen todellisuus: Fysiikka ja filosofia maailmankuvan muokkaajina. Helsinki: Yliopistopaino, 2006. ISBN 951-570-625-4
La Mettrie, Julien Offray de: Ihmiskone. ((L'homme machine, 1747.) 23°45. Suomentanut Tapani Kilpeläinen) Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, 2003. ISBN 952-5503-02-X

Aiheesta muualla

Mechanism Catholic Encyclopedia (englanniksi)

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Mechanism (philosophy)