PROFILPELAJAR.COM

Matkustajajuna eli henkilöjuna on ihmisiä kuljettava juna. Matkustajajunat kulkevat yleensä kerran tai kahdesti vuodessa julkaistavien aikataulujen mukaan.

Tekniikka

Suomalaisessa matkustajajunassa on useimmiten 4–8 matkustajavaunua, tosin niitä voi olla enemmänkin, jopa 20. Vaunut ovat yleensä neliakselisia ja pituudeltaan noin 26,5 metriä, vanhemmat vaunut ja moottorijunien välivaunut huomattavastikin lyhyempiä. Matkustajajunan kuljetuskapasiteetti on karkeasti sata matkustajaa päivävaunua kohden. Matkustajajunassa voi olla myös mm. ravintolavaunuja, lasten leikkivaunuja, makuuvaunuja ja autonkuljetusvaunuja.

Vaunuja vetää veturi, joka voi olla diesel- tai sähkökäyttöinen, museojunaliikenteessä myös höyrykäyttöinen. Matkustajajuna voi koostua myös yhdestä tai useammasta moottorivaunusta ja niiden liite- tai välivaunuista. Tällöin puhutaan voimanlähteen mukaan joko sähkömoottorijunasta tai dieselmoottorijunasta. Moottorijunassa ei ole erillistä veturia, vaan koneisto on sulautettu joko yhteen tai useampaan moottorijunan vaunuista.

Matkustajajunien kulkunopeudet vaihtelevat; lähi- ja taajamajunat kulkevat nopeimmillaan 80–160 km/h, pikajunat 120–160 km/h, intercity-junat 160–200 km/h ja suurnopeusjunat yli 200 km/h. Nopeimmat suurnopeusjunat kulkevat vasten rakennetuilla erikoisradoilla 250–330 km/h. Ensimmäiset liikenteessä olevat ja suunnitellut maglev- eli leijujunat käyttävät nopeutta 400–500 km/h.

Junatyypit

Junatyypillä tarkoitetaan junan kulkuunpanotarkoitusta. Junatyyppi riippuu sekä käytettävästä veto- että vaunukalustosta, sekä junalle aikataulussa suunnitelluista mahdollisista vaihtotöistä ja niiden luonteesta.

Suurnopeusjuna

Pääartikkeli: suurnopeusjuna

Suurnopeusjuna on henkilöjuna, jonka nopeus ylittää 200 km/h. Junat kulkevat enimmäkseen pitkillä reiteillä ja pysähtyvät vain kaikkein suurimmissa kaupungeissa.

InterCity-juna

Pääartikkeli: Intercity

InterCity-juna on suurten kaupunkien väliseen nopeaan henkilöliikenteeseen tarkoitettu juna, jonka huippunopeus on tyypillisimmin 160–200 km/h.

Pikajuna

Pääartikkeli: Pikajuna

Pikajuna on kaupunkien väliseen henkilöliikenteeseen tarkoitettu juna, jonka huippunopeus on tyypillisimmin 120–160 km/h, Suomessa yleisesti 140 km/h. Myös yöjunat ovat yleensä pikajunia.

Aikaisemmin Suomessa on eräistä pitkän matkan junista käytetty myös termejä kiitojuna ja erikoispikajuna.

Yöjuna

Pääartikkeli: Yöjuna

Yöjuna kulkee yön tai useamman yön yli. Niissä suuri osa vaunuista on makuuvaunuja.

Taajamajuna

Pääartikkeli: Taajamajuna

Taajamajuna on lyhyemmillä, vähäliikenteisillä radoilla kulkeva, joko veturivetoinen tai junayksiköistä koostuva lyhyt henkilöjuna, joka pysähtyy kulkuvälinsä lähes kaikilla asemilla. Taajamajunien huippunopeus on yleensä 120 km/h.

Paikallisjuna (lähijuna)

Pääartikkeli: Paikallisjuna

Paikallisjuna on suurten kaupunkialueiden ja sitä ympäröivän alueen työmatka- ja muuhun julkiseen liikenteeseen tarkoitettu juna, jotka kulkevat yleensä tihein vuorovälein.

Matkustaminen

Jokaiselle junamatkalle tulee ostaa lippu joko junasta tai asemalta. Asemalta ostattaessa lippu tulee leimauttaa junan lipunleimauslaitteessa tai konduktöörillä. Junasta ostettaessa konduktööri eli lipunmyyjä tulostaa lippulaitteellaan lipun, jota matkustajan ei tarvitse erikseen leimata. Junasta ostetun lipun palvelumaksu on 3 euroa ja Pendolino-junissa 6 euroa, jos aseman lipunmyynti on avoinna junan lähtiessä.

Konduktöörit tarkastavat kaikkien matkustajien matkaliput lähtöaseman jälkeen sekä satunnaisesti myös jonkin suuren kaupungin, kuten Oulun jälkeen. Kun lipuntarkastaja tai konduktööri toteaa, että matkustajalla ei ole voimassa olevaa lippua, hän kirjoittaa tarkastusmaksuvaatimuksen matkustajalle sekä yleensä myös poistaa matkustajan junasta. Suomessa ei liputonta matkustajaa välttämättä poisteta junasta, jos hän ostaa lipun junaan konduktööriltä. Sen sijaan konduktööri voi poistaa matkustajan junasta vaikka hän ostaa lipun, jos hän ei anna henkilötietojaan tarkastusmaksua varten. ^[1]