Matinpäivällä viitataan kahteen eri päivään, joista toinen on syyskuussa ja toinen helmikuussa.

Matti on kansanomainen muoto Matiaasta (Mattias, Matthias). Suomalaisessa almanakassa on ollut kaksi eri Matti-nimistä apostolia. Toinen oli apostoli ja evankelista Matteus, jonka nykyisin poistettua nimipäivää 21. syyskuuta kansa nimitti Syys-Matiksi. Toinen oli Juudas Iskariotin tilalle apostoliksi valittu Mattias^[1]. Hänen mestauspäivänsä 24. helmikuuta eli Talvi-Matti on nykyisin Matin ja Matiaksen nimipäivä. Ennen vuotta 2000 se oli kuitenkin karkausvuosina 25. helmikuuta, koska 24. helmikuuta oli karkauspäivä.

Matinpäivien väliseen aikaan ajoittuivat myös syksyn ja talven aikana suoritettavat puhdetyöt. Tästä syystä sanottiinkin, että ”Matti puhteet tuo, Matti puhteet vie.” Syys-Matti siis aloitti puhdetyöt ja Talvi-Matti (Mattias) lopetti.

Matinpäivää ja Matti-nimisiä juhlistamaan perustetiin vuonna 1983 Kansallinen Matinpäivän toimikunta, joka on tehnyt vuosittain Vuoden Matti -nimityksiä merkittäville etunimen kantajille.^[2]

Syys-Mattia kutsuttiin myös nimillä Mukula-Matti, Hauta-Matti ja Nauris-Matti. Nimitys Mukula-Matti tuli siitä, että Matteuksen päivän aikaan oli paras aika nostaa perunat ja Nauris-Matti siitä, että tällöin nostettiin myös nauriit. Sitä kutsuttiin myös Rapa-Matiksi syysteiden huonon kunnon vuoksi.

Talvi-Mattia kutsuttiin myös Kakara-Matiksi, Varis-Matiksi tai Kevät-Matiksi. Nimitys Kakara-Matti tuli siitä, kun hevosen lantakokkareet kalisivat jääpalloina hevosmiesten jaloissa. Varis-Matti kertoo varisten vilkastuvasta elämästä. Kevät-Matti oli kevätkauden alkupäivä: ”Matti kevään tuopi.” Jos Matin päivänä pyrytti, lunta tuli vielä monta kertaa ennen kevättä. Matin sanottiin myös pudottavan kuuman kiven avantoon, josta sitten johtui alkava vesien lämpeneminen.

Talvi-Mattiin on liittynyt omituisia kieltoja. Jos tällöin kampasi tukkansa, se alkoi irrota. Jos ompeli, puri käärme kesällä. Mattina ei saanut päivällä maata, vaan oli oltava jalkeilla aamusta iltaan.

• Matinpäivä on ensimmäinen kevätpäivä; Matinpäivänä talven selkä taittuu.
• Lunta on jouluna satanut kolmasosa, Mattina puolet.
• Matinpäivän jälkeen pitäisi tulla vielä yhdeksän lumisadetta.
• Mitä Mattina kannon päässä, sitä Maariana katolla. Mitä säätä Mattina, sitä Maariana.
• Jos Mattina pyryttää, niin sitten on Matinpäivän jälkeen 7 isoa pyryä ja joka isolla pyryllä 7 pienempää pyryä.
• Jos Matinpäivänä lunta sataa niin paljon, että oljenkorsi peittyy, niin lunta tulee vielä lyhteen korkeudelle.
• Jos Matinpäivänä sataa lunta, niin keväällä sataa vielä lunta niin paljon, että istuva koira peittyy pihalle.
• Niin paksulta vielä sataa lunta, miten korkealta jänikset ennen Matinpäivää varpuja katkovat.
• Kun Mattina on lumisade, tulee hyvä marjavuosi.
• Matinpäivänä karhu kääntyy toiselle kyljelle ja sanoo: “Yö puolessa, nälkä suolessa!”
• Matista karhu maata panee ja Matista ylös nousee.
• Käärmeet, mäyrät ja karhut rupeavat talvehtimaan Syys-Matin aikaan ja virkovat Kevät-Matin aikaan.
• Matti maan näyttää, jos ei muualta, niin kaivon pohjasta.
• Matti kuuman kiven kaivoon pudottaa, avantoon heittää.
• Jos ennen Matinpäivää paistaa päivä niin lämpimästi, että lumi alkaa sulaa, niin seuraavana päivänä on tuisku.
• Jos kivet Matin päivän aikana sulattavat jään ympäriltänsä, tulee kirpeä mutta lyhyt pakkanen, jos siihen asti on ollut helppo talvi.
• Jos Matinpäivänä räystäät tippuvat, niin tulee pitkä kesä.
• Kun Matinpäivän jälkeen ensi kertaa pohjoispuolen räystäistä tippuu vettä, on yhdeksän viikkoa kesän tuloon/jäiden sulamiseen.
• Mattina jos on pakkanen, silloin on kesä poutainen.
• Mitä sää Mattina, sitä ilma heinäkuussa.
• Sumu Mattina pellolla tietää hallaa heinäkuussa.
• Mattina sataa matoja. (Jos Matinpäivänä sataa vettä on kesällä paljon käärmeitä.)
• Jos Matinpäivänä sataa lunta, on kesällä paljon hyönteisiä, paarmoja, kärpäsiä ja hyttysiä.
• Matinpäivältä päivä päreeksi, varis kukoksi.

• Jaakonpäivä