Marto

Marto tarkoittaa biologiassa lisääntymiskyvytöntä tai hedelmätöntä eliötä (eläintä tai kasvia). Kasvitieteessä sillä on myös merkitys mykerökukinnon lyhyt ja laaja kukkapohjus, johon yksittäiset kukat kiinnittyvät.[1] Nisäkkäistä, varsinkin lisääntymiskyvyttömästä lehmästä, käytetään myös nimitystä maho.[2]

Lisääntymiskyvyttömän eli steriilin eliöyksilön merkityksessä marto tarkoittaa eliötä, joka on kykenemätön lisääntymään suvullisesti tai se voi merkitä lisääntymiselintä, jossa ei kehity lisääntymisessä tarvittavia osasia.[3] Martous on melko yleistä lajien välisissä sekamuodoissa, joissa se vaihtelee täydellisestä martoudesta lähes täydelliseen hedelmällisyyteen saakka.[4]

Martouden syynä voivat olla geneettiset tekijät tai ympäristön vaikutukset. Marto on esimerkiksi haploidi kasvi, jolla on yksinkertainen kromosomisto. Tällaisia kasveja voidaan kasvattaa siitepölyhiukkasista, mutta niillä ei voi tapahtua normaalia meioosia, joka on suvulliseen lisääntymiseen liittyvä solunjakautumistapahtuma. Kehittyvien siitepölyhiukkasten peruskromosomisto on vajaa ja yleensä ne surkastuvat jossakin kehitysvaiheessa. Muodostuvista sukusoluista tulee silloinkin martoja, kun tapahtuu yhden geenin mutaatio lisääntymistä säätelevissä järjestelmissä. Mutaatio voi muuttaa esimerkiksi siiteputken kasvua tai sukusolujen yhtymisen yksityiskohtia. Ympäristövaikutuksena voi olla vaikkapa kuivuus. Se voi rajoittaa esimerkiksi heinien tähkylöiden kehittymistä. Vaikka oikea valojaksoisuus olisi aikaansaanut kukka-aiheiden kukkimisvalmiuden, osa kukista jää kehittymättä eli tähkään jää martoja kohtia.[5]

Joidenkin soljokasvien pölytyksen varmistamiseen liittyy kukkalehtien erilaistumisesta johtuvaa martoutta. Niiden kukassa on kaksi hedekiehkuraa, joista toiseen kehittyy pyöreitä siitepölyhiukkasia ja toiseen soikeita. Pyöreät ovat hedelmöityskykyisiä ja soikeat martoja. Martojen hiukkasten sokeripitoisuus on suurempi, jolloin ne houkuttelevat paremmin siitepölyä syöviä hyönteisiä. Kukassa vierailevaan hyönteiseen tarttuu käynnin aikana myös hedelmöityskykyistä siitepölyä toisesta hedekiehkurasta. Näin kasvi pyrkii varmistamaan pölytyksen onnistumisen.[5]

Lähteet

  1. ↑ Kielitoimiston sanakirja, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2006, ISBN 952-5446-20-4, hakusana marto.
  2. ↑ Kielitoimiston sanakirja, hakusana maho.
  3. ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana marto.
  4. ↑ Iso tietosanakirja, Otava 1931–1939, hakusana marto.
  5. ↑ a b Kasvien maailma, Otava 1979–1981, hakusana martous, sivut 1269–1270.