Similä on kirjoittanut lukuisia elokuvakäsikirjoituksia, satu- ja jännityskuunnelmia, näytelmiä, sketsejä ja muuta viihdettä. Hän kirjoitti myös useita yrityshistoriikkeja ja elämäkertoja sekä omat muistelmansa Takki auki (1993).
KapellimestariMartti Similän poika Markus Similä pääsi 17-vuotiaana 1950-luvun keskivaiheilla töihin Helsingin Sanomiin ja jätti koulun kesken. Hän oli kiinnostunut myös teatteriurasta näyteltyään sivuosaa muun muassa vuoden 1957 elokuvassa Nummisuutarit. Hänen ensimmäinen radio-ohjelmansa oli nimellä ”Masi” tehty Nuorten radion lähetys vuonna 1956. Televisiossa hän esiintyi ensi kerran vuonna 1958. 20-vuotiaana Similä haki kesätoimittajaksi Leo Mellerin vetämään radion ajankohtaisohjelmaan Päivän peiliin ja sai paikan, vaikka ohjelmaa tekemään ei yleensä otettu alle 25-vuotiaita. Pian Similä ryhtyi toimittamaan kuudesti viikossa lähetettyä Päivätarjotinta, ja samoihin aikoihin Ylen kuulutuskäytäntö muuttui niin, että ohjelmien tekijät kerrottiin. Näin Markus Similästä tuli nopeasti yksi ensimmäisistä yleisön nimeltä tuntemista radiotoimittajista. Siirtyminen tekemään sunnuntaiaamujen viihteellistä haastatteluohjelmaa Nimipäiväkahvit vuorotellen Jaakko Jahnukaisen kanssa. Tämä ja muut sunnuntaiaamujen viihdeohjelmat lisäsivät Similän tunnettuutta entisestään.[4][2]
1960-luvulta 1970-luvun alkuun Similä toimi 11 vuotta freelancerina ja teki paljon ohjelmia sekä radioon että televisioon ja kirjoituksia lehtiin.[4]
Kaupallisen paikallisradiotoiminnan alkaessa vuonna 1985 Similä oli yhdessä Markku Veijalaisen kanssa aloittamassa helsinkiläisen Radio Ykkösen ohjelmatoimintaa ja mukana radioaseman konkurssiin 1995 saakka. Vuosina 1985–1992 hän toimi radioaseman uutis- ja ajankohtaispäällikkönä ja 1992–1995 tuottajana. Hän jatkoi radio- ja TV-työtä vielä Radio Stadissa ja MTV:n lauantaiaamujen Huomenta Suomessa mutta keskittyi 1990-luvun puolestavälistä etupäässä yrityshistoriikkien ja elämäkertojen kirjoittamiseen.[5][6][2]
