Mitalit
|
Marika Hara
|
Maa: Suomi
|
Naisten pyöräsuunnistus
|
MM-kilpailut
|
Kultaa |
Ostróda 2008 |
viesti
|
Kultaa |
Ben Shemen 2009 |
keskimatka
|
Kultaa |
Veszprém 2012 |
viesti
|
Kultaa |
Rakvere 2013 |
keskimatka
|
Kultaa |
Rakvere 2013 |
pitkä matka
|
Kultaa |
Rakvere 2013 |
viesti
|
Kultaa |
Białystok 2014 |
sprintti
|
Kultaa |
Liberec 2015 |
viesti
|
Kultaa |
Águeda 2016 |
viesti
|
Kultaa |
Vilna 2017 |
sprintti
|
Kultaa |
Vilna 2017 |
viesti
|
Kultaa |
Kuortane 2021 |
sprintti
|
Kultaa |
Falun 2022 |
viesti
|
Hopeaa |
Ostróda 2008 |
pitkä matka
|
Hopeaa |
Ben Shemen 2009 |
sprintti
|
Hopeaa |
Montalegre 2010 |
viesti
|
Hopeaa |
Vicenza 2011 |
sprintti
|
Hopeaa |
Białystok 2014 |
viesti
|
Hopeaa |
Águeda 2016 |
sprintti
|
Hopeaa |
Viborg 2019 |
viesti
|
Hopeaa |
Kuortane 2021 |
viesti
|
Pronssia |
Montalegre 2010 |
keskimatka
|
Pronssia |
Montalegre 2010 |
pitkä matka
|
Pronssia |
Veszprém 2012 |
pitkä matka
|
Pronssia |
Białystok 2014 |
keskimatka
|
Pronssia |
Zwettl 2018 |
viesti
|
Pronssia |
Viborg 2019 |
keskimatka
|
Pronssia |
Kuortane 2021 |
keskimatka
|
Pronssia |
Kuortane 2021 |
pitkä matka
|
EM-kilpailut
|
Kultaa |
Nida 2008 |
viesti
|
Kultaa |
Farum/Kööpenhamina 2009 |
viesti
|
Kultaa |
Leningradin alue 2011 |
sprintti
|
Kultaa |
Leningadin alue 2011 |
pitkä matka
|
Kultaa |
Zamość 2013 |
sprintti
|
Kultaa |
Zamość 2013 |
sprinttiviesti
|
Kultaa |
Zamość 2013 |
viesti
|
Hopeaa |
Leningradin alue 2011 |
keskimatka
|
Hopeaa |
Orléans 2017 |
sprinttiviesti
|
Pronssia |
Nida 2008 |
sprintti
|
Pronssia |
Idanha-a-Nova 2015 |
sprintti
|
Pronssia |
Idanha-a-Nova 2015 |
keskimatka
|
Pronssia |
Idanha-a-Nova 2015 |
sprinttiviesti
|
Pronssia |
Nagykovácsi 2018 |
sekaviesti
|
Pronssia |
Wrocław 2019 |
sprinttiviesti
|
Pronssia |
Ignalina 2022 |
sprintti
|
Marika Hara (s. 2. syyskuuta 1986) on suomalainen pyöräsuunnistaja ja hiihtosuunnistaja.[1] Hän on voittanut 13 maailmanmestaruutta.[2][3] Seuratasolla hän edustaa Kooveeta.[4]
Pyöräsuunnistus
Ostródan MM-kilpailuissa 2008 Hara voitti viestissä kultaa joukkuetovereinaan Maija Lång ja Ingrid Stengård ja pitkältä matkalta hopeaa.[5] Nidan EM-kilpailuissa 2008 hän voitti viestissä kultaa ja sprintissä pronssia. Viestissä hänen kanssaan pyöräsuunnistivat Kirsi Korhonen ja Ingrid Stengård. Seuraavana vuonna Hara uusi EM-viestikultansa Tarja Vesannon ja Ingrid Stengårdin kanssa.[6] Ben Shemenin MM-kilpailuissa 2009 hän voitti kultaa keskimatkalta ja hopeaa sprintistä.[4][7] Montalegressa 2010 hän oli ankkurina MM-hopeaa tuoneessa Suomen joukkueessa. Lisäksi hän voitti sekä pitkän että keskimatkan MM-pronssia.[5] Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi.[4] Vicenzan MM-kilpailuissa 2011 hän sijoittui sprintissä hopealle.[5] Vuoden 2011 EM-kisoissa Venäjällä Hara otti mitalin jokaiselta henkilökohtaiselta matkalta, voittaen sprintin ja pitkän matkan kilpailut.[8] Vuonna 2011 Hara voitti maailmancupin.[4]
Vuoden 2012 MM-kilpailuissa Hara saavutti pitkällä matkalla pronssia ja viestissä kultaa.[5] Vuonna 2012 hän voitti toistamiseen maailmancupin.[4] Vuoden 2013 EM-kilpailuissa hän voitti kultaa sprintissä, sprinttiviestissä ja viestissä. Saman vuoden MM-kilpailuissa hän voitti kultaa keskimatkalla ja pitkällä matkalla sekä viestissä.[5][9] Maailmancupin hän voitti kolmannen kerran.[4] Vuonna 2014 menestys jatkui sprintin maailmanmestaruudella, viestin MM-hopealla ja keskimatkan MM-pronssilla. Maailmancupissa hän sijoittui toiseksi. Vuonna 2015 Hara voitti viestissä maailmanmestaruuden mutta jäi henkilökohtaisissa lajeissa sijoille 6–7. EM-kilpailuissa hän saavutti pronssia sprintissä, keskimatkalla ja sprinttiviestissä.[4]
Vuonna 2016 Hara voitti maailmanmestaruuden viestissä ja saavutti MM-hopeaa sprintissä. Vuonna 2017 hän voitti sprintissä ja viestissä maailmanmestaruuden sekä saavutti EM-hopeaa sprinttiviestissä.[4] Vuonna 2018 Hara jäi ilman arvokisavoittoa ensi kertaa sitten vuoden 2010, sillä hänen ainoat mitalinsa olivat MM-pronssi naisten viestissä ja EM-pronssi sekaviestissä.[4][10] Henkilökohtaisilla matkoilla hän oli parhaimmillaan viides MM-sprintissä.[4][11] Vuonna 2019 hän saavutti MM-kilpailuissa hopeaa viestissä ja pronssia keskimatkalla sekä EM-kilpailuissa pronssia sprinttiviestissä.[4] Vuonna 2020 arvokilpailut jäivät pitämättä koronaviruspandemian vuoksi.[12]
Kuortaneen MM-kilpailuissa 2021 Hara sai neljä mitalia. Hän voitti kultaa sprintissä sekä saavutti hopeaa viestissä ja pronssia keskimatkalla ja pitkällä matkalla.[2][4] EM-kilpailuissa hän ei yltänyt mitaleille. Maailmancupissa Hara palasi kärkikolmikkoon, kun hän oli yhteispisteissä kolmas.[4] Vuonna 2022 Hara voitti maailmanmestaruuden viestissä.[3] Saman vuoden EM-kilpailuissa hän saavutti pronssia sprintissä mutta sekaviesti päättyi hylkäykseen ankkuri Samuel Pökälän otettua mukaansa väärän kartan.[13][14]
Hiihtosuunnistus
Hara osallistui hiihtosuunnistuksen nuorten MM-kilpailuihin vuonna 2004 ja 2006. Vuonna 2006 hän sijoittui viestissä neljänneksi joukkuetovereinaan Maarit Korpi ja Paula Iso-Markku.[15] Vuonna 2013 Hara kilpaili aikuisten EM-kilpailuissa ja sijoittui keskimatkalla 13:nneksi, sprintissä 15:nneksi ja pitkällä matkalla 17:nneksi.[4]
Lähteet
- ↑ Urheilijaprofiili: Marika Hara SSL. Viitattu 20.9.2017.
- ↑ a b Uhotoinen, Anu: Pyöräsuunnistus MM – pelkkää mitalijuhlaa Juoksija. 30.8.2021. Viitattu 10.10.2022.
- ↑ a b Suomelle kolme kultaa ja hopea pyöräsuunnistuksen MM-viesteissä Ruotsissa 16.7.2022. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 10.10.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Urheilijaprofiili: Marika Hara SSL. Viitattu 10.10.2022.
- ↑ a b c d e World MTB Orienteering Championships IOF. Arkistoitu 19.1.2019. Viitattu 20.9.2017.
- ↑ Regional Championships IOF. Arkistoitu 21.2.2011. Viitattu 17.6.2011.
- ↑ Marika Hara polki pyöräsuunnistuksen maailmanmestaruuteen YLE Urheilu. 11.08.2009. Yleisradio. Viitattu 11.8.2009.
- ↑ European MTB Orienteering Championships 2011 25.9.2011. International Orienteering Federation. Viitattu 25.9.2011.
- ↑ European MTB Orienteering Championships 2013 International Orienteering Federation. Viitattu 7.10.2013.
- ↑ Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 40, s. 129, 299. Urheilumuseo, 2019. ISBN 978-952-6644-14-1
- ↑ Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 40, s. 299. Urheilumuseo, 2019. ISBN 978-952-6644-14-1
- ↑ Tikander, Vesa: Urheilun vuosikirja 42, s. 6, 315. Urheilumuseo, 2021. ISBN 978-952-6644-17-2
- ↑ Marika Hara pronssilla pyöräsuunnistuksen EM-sprintissä 20.5.2022. Suomen Suunnistusliitto. Viitattu 10.10.2022.
- ↑ Väärä kartta vei Suomelta viestimitalin pyöräsuunnistuksen EM-kilpailuissa Etelä-Suomen Sanomat. 22.5.2022. Viitattu 10.10.2022.
- ↑ Junior World Ski Orienteering Championships IOF. Arkistoitu 6.3.2013. Viitattu 17.6.2011.