Mannerheim-säätiö on Suomen marsalkkaCarl Gustaf Emil Mannerheimin (1867–1951) perustama rahasto. Säätiön ensisijainen tarkoitus on stipendien myöntäminen lupaaville suomalaisille upseereille, mahdollistaen heidän koulutuksensa ulkomaisissa sotakorkeakouluissa. Säätiön myöntämät apurahat jaetaan Maanpuolustuskorkeakoulun tekemän esityksen perusteella. Lisäksi säätiö pitää yllä Kaivopuistossa sijaitsevaa Mannerheim-museota. Se ei kuulunut Suomen marsalkan säätiölle antamiin tehtäviin, vaan säätiön hallitus teki perustamispäätöksen Mannerheimin kuoltua. Mannerheim-säätiö myös omistaa osan hänen jäämistöään, muun muassa oikeudet lähes kaikkiin hänen kirjoituksiinsa.
Historia
Säätiön alkuperä on kansalaiskeräyksen tuotolla (”Suuri kansallisadressi”) rahoitettu Kenraali Gustaf Mannerheimin Kansallisrahasto, jonka kansalaiset antoivat Mannerheimille vuoden 1920 alussa läksiäislahjaksi tämän astuttua syrjään väliaikaisen valtionjohtajan tehtävästä. 25. heinäkuuta 1919 päivätty lahjakirja antoi Mannerheimille luvan käyttää rahaston korot omiin tarkoituksiinsa, mutta hänen tuli määrätä sen pääoman siirrosta jälkipolville. Summa oli huomattava: 7,6 miljoonaa silloista markkaa (3 miljoonaa euroa vuoden 2018 rahassa). Rahalahjan mukana Mannerheimille toimitettiin kaikki keräyslistat; yhteensä 300 000 nimeä ja 12 nidettä.[1] Mannerheimille lahjoitettiin lisää rahaa hänen 70- ja 75-vuotispäivinään. Hän säätiöi kaikki lahjoituksina saamansa varat jo eläessään vuonna 1945 uudeksi Kenraali Mannerheimin Kansallisrahastoksi, joka kantoi alkuperäisen rahaston nimeä, ja asetti sille säännöt samana vuonna laatimassaan testamentissa. Mannerheim kuoli 1951. Myöhemmin säätiön nimi vaihtui nykyiseksi.
