Laki sai alkunsa Red River Colonyssa tapahtuneesta Redjoen kapinasta, jossa métis johtaja Louis Riel kapinoi Kanadan hallitusta vastaan maanomistusoikeuksista. Manitoba Act perustui Louis Rielin ja Ottawan lähettämien nevottelijoiden sopimiin ehtoihin ja oikeuksiin. [2] Laissa määriteltiin Manitoban provinssin rajat joka käsitti Red River Colonyn ja sen välittömässä läheisyydessä olevat alueet. Muista provinsseista poiketen Manitoban hallinto hoidettiin Ottawasta käsin. Kaiken kaikkiaan noin 5 700 km2 viljeltävää maata. Pienestä koostaan johtuen Manitobaa kutsuttiin postimerkki provinssiksi. [3] Lain tultua voimaan pääministeriJohn A. Macdonald lähetti sotilasosaston everstiGarnet Wolseleyn johdolla Manitobaan. Vuosi vuoden jälkeen suuri määrä eurooppalaisia siirtolaisia muutti alueelle, métisien maanomistusoikeuksien jakoa ei ollut suoritettu ja monet métisit pakenivat länteen nykyisen Saskatchewanin provinssin alueelle. Kapinan aikana teloitetusta Thomas Scottin murhan kostotoimien pelossa Louis Riel pakeni Yhdysvaltoihin.
Manitoba Act sisältää vapaan oikeuden uskontoon ja yhtenäiset oikeudet ranskankielisille ja englanninkielisille (pääasiallisesti koulutuksen järjestämisessä äidinkielellä). Myöhemmin lain tulkinnasta on käyty poliittisia keskusteluja kunnes 1985 Kanadan korkein oikeus teki päätöksen, jolla taattiin oikeudet englanniksi ja ranskaksi provinssin kaikissa julkaisuissa ja toimipisteissä. (Reference re Manitoba Language Rights)
