Gebhard valmistui kotitalousopettajaksiRuotsissa vuonna 1919 ja työskenteli sen jälkeen opettajana Orimattilan kotitalousopistossa. Vuodet 1923–1943 hän työskenteli Pienviljelijäin Keskusliitonkonsulenttina. Hän oli Työtehoseuran johtokunnan jäsenenä vuodesta 1937 ja siirtyikin johtamaan sen tutkimus-, koulutus- ja valistustoimintaa vuonna 1943. Tässä tehtävässä hän toimi aina eläkkeelle siirtymiseensä vuoteen 1964 asti.
Astiankuivauskaapin idean Gebhard sai Ruotsissa opiskellessaan. Siellä aiemmin tiskauksen yhteydessä astiat nostettiin pöydällä olevaan puiseen telineeseen ja sieltä edelleen kuivattiin ja nostettiin kaappiin. Gebhardin innovaatio oli kuivausritilöiden ja ovien asentaminen kaappiin. Tämä säästi huomattavasti perheenäitien työtä ja aikaa kun yksi turha työvaihe poistettiin. Astiankuivauskaappien teollisen valmistuksen aloitti Enso-Gutzeit Oy vuonna 1948. Vuonna 1954 kaapeissa alettiin käyttää muovipäällysteisiä teräslankahyllyjä.lähde?
Gebhard paneutui työssään erityisesti kotitalouksissa työskentelevien kotiäitien työn rationalisointiin, mutta koneiden kehittämisen lisäksi hän pyrki asenneilmapiirin muokkaamiseen kodeissa. Gebhard korosti työssään aina inhimillisyyttä ja erityisesti asioiden oikeaan arvojärjestykseen panemista.
Kirjallista tuotantoa
Pienviljelijäemännän kotitalousopas. Kotilieden kirjasto 26. WSOY 1930
Nyt on koivujen istutusaika. Porvoo 1932
Pienviljelijäemännän keittokirja. Kirjoittaneet Maiju Gebhard ja Hilja Lahti. Kotilieden kirjasto 38. WSOY 1932, 2. painos 1937
Ravitsevaa ruokaa kotoisista tuotteista. Toimittaneet Ella Kitunen, Maiju Gebhard ja Katri Antila. Maatalousministeriö, Helsinki 1933
Linja-autossa: Yksinäytöksinen näytelmä. Pellervo-seura, Helsinki 1937 (saanut 1 palkinnon Pellervoseuran näytelmäkilpailussa 1937)
Iloa illanviettoihin. Werner Söderström oy:n näytelmäsarja 160. WSOY 1940
"Miniän mainiota" ja 63 muuta hyvää perunasta. Kirjoittaneet Maiju Gebhard ja Aliisa Kattelus. Marttaliito, Helsinki 1940
Totta ja leikkiä: Illanvietto-ohjelmaa. Werner Söderström oy:n näytelmäsarja 161. WSOY 1940
Pullot ja purnukat täyteen. Toimittaneet Toini Syvälahti ja Maiju Gebhard. Marttaliitto, Helsinki 1941
Köydet kotoisista aineista. Kirjoittaneet Maiju Gebhard ja Annikki Reunanen. Kotitalouskeskus, Helsinki 1942
Miten nyt puhdasta? Kirjoittaneet Maiju Gebhard ja Minna Koivisto. Kansanhuoltoministeriö, Helsinki 1942
Polttopuiden kuljetus kotitaloudessa. Työtehotietoa 3. Työtehoseura, Helsinki 1944
Veden kuljetus kevyeksi. Työtehotietoa 2. Työtehoseura, Helsinki 1944
Naisten pyhäpäivätyö suomalaisessa maanviljelijätaloudessa. Työtehoseura, Helsinki 1947
Tutkimuksia keittiön sisustuksesta työnsäästöä silmälläpitäen. Kirjoittaneet M. Gebhard ja Kirsti Kuusamo. Helsinki 1950
Vertailevia kokeita huoneiden siivouksesta pölynimurilla. Kirjoittaneet M. Gebhard ja A. Linkomies. Helsinki 1950
Ajankäyttö ostoksien suoritukseen kaupunkilaiskotitalouksissa. Helsinki 1951
Vaatteiden silitystyön rationalisoimisesta. Työtehoseura, Helsinki 1952
Naisten suorittamat koti- ja kotieläintalouden kuljetustyöt eräillä tiloilla ; kirj. Maiju Gebhard, Eeva Oittila. Työtehoseuran julkaisuja 96. Työtehoseura, Helsinki 1962
Sitaatteja
”Älä ole niin toivottoman vanhanaikainen!”
”On parempi, jos on vähän pölyä huonekaluilla, kunhan ei ole pölyä sielussa!”
”Hanki työtuoli, poista jalkahuoli!”
”Opi hutiloimaan — joskus kun niin on tarvis! Tärkeintä kodissa ovat sen ihmiset.”[1][2]
Sysiharju, Anna-Liisa: ”Gebhard, Maiju (1896–1986)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 195–196. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4Teoksen verkkoversio.