Kellokumpu oli talollisen tytär Kelloselän kylästä silloisesta Kuolajärven kunnasta (nykyinen Salla). Hänen kotitalonsa, kievarinakin toiminut Kello-Hannu sijaitsi harjun korkeimmalla kohdalla. Kellokumpu opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussaHelsingissä vuosina 1919–1920 ja palasi rahojen loputtua kotiinsa Kelloselkään. Hän elätti itsensä ompelijana ja maalasi vapaa-aikanaan, sillä Lapin syrjäseudulla ei ollut mahdollista elättää itseään taiteella. Hän piti yhden yksityisen taidenäyttelyn Oulussa vuonna 1924. Kun kotitila jaettiin perinnönjaossa isän kuoltua vuonna 1929, Kellokumpu joutui muuttamaan Kemijärvelle. Hän kuoli Oulun Diakonissalaitoksella 43-vuotiaana yllättäen puhjenneeseen sairauteen.[1][2]
Kellokummun maalaukset esittävät enimmäkseen Lapin maisemia. Pääosa niistä syntyi Sallan alueella, mutta hän teki maalausmatkoja myös Petsamoon vuosina 1925 ja 1928 sekä Kuusamoon vuosina 1933 ja 1935. Hänen tuotteliain kautensa oli vuosina 1923–1928. Kellokummun tuotanto jäi hänen elinaikanaan lähes tuntemattomaksi. Suurin osa hänen teoksistaan päätyi lähiseudun yksityiskoteihin ja tuhoutui joko talvisodan alussa 1939 Kuolajärven pikaevakuoinnin yhteydessä tai Kemijärvellä Lapin sodassa 1944.[1][2] Kaksi Kemijärven Säästöpankille kuulunutta maalausta, Vanhaa Sallaa (1926) ja Poro vanhalla Sallatunturilla (1927) lahjoitettiin 1990-luvulla Rovaniemen taidemuseon kokoelmiin. Ne on nykyään sijoitettu Rovaniemen kaupungintaloon.[1]
.jpg)
