Macintosh II on Applen 2. maaliskuuta 1987 julkaisema tietokone, joka aloitti Macintosh-tietokoneiden suurinta suorituskykyä tarjoavan malliston. Macintosh II oli ensimmäinen Macintosh, jossa näyttö ja keskusyksikkö olivat erillään (vrt. Compact Macintosh), käytti värillistä näyttöä, mahdollisti usean näytön käyttämisen yhtä aikaa ja jonka näppäimistö sisälsi painikkeen koneen käynnistämiseksi [1]. Apple julkaisi kolme uutta Macintosh II -sarjan mallia ennen kuin suositun, ensimmäisen Macintosh II:n tuotanto lakkautettiin 15. tammikuuta 1990.
Yleistä
Macintosh II -tietokonetta myytiin $3 898 hintaan yhdellä 800 kt:n levykeasemalla varustettuna. Lisävarusteena oli saatavilla 20 ($ 999), 40 ($ 1 599) ja 80 Mt:n ($ 2 699) kiintolevyt ja toinen 800 kt:n levykeasema. Kahdeksan paikkaa keskusmuistilaajennuksille, kuusi NuBus-liitäntää lisälaitteita varten ja mahdollisuus vaihtaa näyttö tai näytönohjain tekivät laitteesta siihen saakka julkaistuista Macintosheista laajennettavimman. Käyttäjällä oli lupa avata Macintosh II:n kotelo ilman takuun purkautumista. Eräs Macintosh II:n menestyksekkääseen myyntiin vaikuttanut seikka oli laitteen ulkoasu, joka vastasi ajan muita, ammattilaiskäyttöön tarkoitettuja tietokoneita[2].
Huhtikuussa 1987 Apple julkaisi uuden version käyttöjärjestelmästä nimeltään System Software 2.01, joka koostui System 4.1 ja Finder 5.5 -ohjelmistoista. Käyttöjärjestelmäpäivitys antoi edellytykset Macintosh II:n teknisten ominaisuuksien hyödyntämiseksi [3].
Mallin suunnittelijoita olivat Michael Dhuey ja Brian Berkeley[4][5].
Macintosh II käytti Motorolan 32-bittistä 68020-suoritinta, mutta emolevylle tallennettu käyttöjärjestelmän osa sisälsi vanhaa, 24-bittistä koodia[1]. 32-bittinen muistiavaruus saavutettiin Applen tarjoamalla Mode32-ohjelmistopäivityksellä(dokumentaatio, ohjelma). Laitteen pystyi päivittämään Macintosh IIx tai IIfx -malliksi vaihtamalla emolevyn.
