MP – Minä pelkään

MP - Minä pelkään
Elokuvan juliste.
Elokuvan juliste.
Ohjaaja Pekka Hyytiäinen
Käsikirjoittaja Pekka Hyytiäinen
Tuottaja Riitta Kymäläinen
Kuvaaja Petteri Kotilainen
Leikkaaja Pekka Hyytiäinen
Pääosat Liisa Halonen
Pekka Valkeejärvi
Heta Hyytiäinen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Lähikuva
Ensi-ilta 26. maaliskuuta, 1982
Kesto 83 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

MP - Minä pelkään on Pekka Hyytiäisen ohjaama suomalainen draama- ja kauhuelokuva vuodelta 1982. Elokuva käsittelee temaattisesti pelkoa ja sodan uhkaa tavallisen perheen näkökulmasta. Elokuva sai elokuvateatterikierroksella 302 katsojaa[1] ja esitettiin ensi kerran televisiossa vasta 40 vuotta valmistumisensa jälkeen toukokuussa 2022.[2].

Rooleissa

 Liisa Halonen  äiti  
 Pekka Valkeejärvi  isä  
 Heta Hyytiäinen  Mari, tytär  
 Matti Kanerva  sotilas  
 Maarit Aaltonen  kuollut lapsi  
 Tanja Asikainen  kuollut lapsi  
 Marko Eloranta  kuollut lapsi  
 Sheila Hallenberg  kuollut lapsi  
 Jani Hallenberg  kuollut lapsi  
 Pirjo Immonen  kuollut opettaja  
 Auli Lehmusoksa  kuollut nainen  
 Manne Lehmusoksa  kuollut mies  
 Teresa Lindroos  kuollut nainen  

Vastaanotto

Elokuvakriitikot pitivät elokuvaa ilmestyessään Hyytiäisen siihen asti parhaana, mutta suhtautuvat eri tavoin sen hitauteen ja minimalismiin. Helena Ylänen (HS 27.3.1982) kirjoitti, että Hyytiäisen voima on omintakeisessa vähäisten viittausten ja viivyttelyn yhdistelmässä: ”Hän pitää jotain kuvaa niin kauan katsojan edessä, että se taatusti alkaa vaikuttaa, koska mitään uutta katsottavaa ei tule sen tilalle. Hyytiäinen on taikurimaisella tavalla kääntänyt kaupallisen elokuvan tehokeinot päälaelleen. Nopeus ei ole hänelle mitään, tiukka leikkaus ei myöskään. Hitaus, kesto, tauot, ne ovat tärkeitä.”[3] Kansan Uutisten Antti Lindqvist oli elokuvan suhteen kriittisempi: ”Sen onnistuneinta antia ovat taitavasti trikkitekniikkaa hyödyntämällä toteutetut, mustavalkoisuudessaan karmeat unijaksot, joihin on tavoitettu modernien sielunmaisemien hehkua. Sen sijaan arjen kuvaukset kesämökiltä ovat seisovine, sisällöttömine kuvineen usein tuskastuttavan lähellä kotielokuvan tyhjänpäiväisyyttä, pelkkää kestoa.”[4]

MP:n ensimmäisen TV-esityksen yhteydessä 40 vuotta myöhemmin HS:n Harri Römpötti kuvaili kuvakerrontaa yritteliääksi ja paikoitellen kokeelliseksi, mutta "psykologia jää alkeelliseksi". Hän ei suhtautunut myönteisesti elokuvan hitauteen ja minimalismiin: "Perinteinen kerronta ei tainnut kiinnostaa kokeilijaa. Henkilöhahmot jäävät pahvisiksi ja tarina luonnoksen asteelle. MP ei vakuuta, ei vaikka siviilien kärsimykset Ukrainassa antavat sille juuri nyt kaikupohjaa.[5]"

Lähteet

  1. MP - Minä pelkään Elonet. Viitattu 5.4.2021.
  2. Hänninen, Harto: "MP – minä pelkään" on ajankohtainen elokuvaharvinaisuus sodan pelosta Yle. 3.5.2022. Viitattu 3.5.2022.
  3. Ylänen, Helena: Aidinkielen opettajan arkipäivää. Helsingin Sanomat, 27.3.1982, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
  4. 119526 MP – Minä pelkään Elonet., Lehdistöarviot.
  5. Römpötti, Harri: 40 vuoden takainen yritteliäs kotimainen psykodraama MP – minä pelkään jää kuriositeetiksi, vaikka nykyaika antaa sille kaikupohjaa Helsingin Sanomat. 03.05.2022. Arkistoitu 11.5.2022. Viitattu 11.05.2022.