PROFILPELAJAR.COM

M/S Östern
	; M/S Östern elokuussa 2014
Tyyppi	Ro-ro-alus, yhteysalus
Lippuvaltio	Suomi
Kotipaikka	Nauvo, Parainen
Omistaja	Sundqvist Investments Oy Ab
Rakennustelakka	Norja
Vesillelasku	1974
Tekniset tiedot
Pituus	33 m
Bruttovetoisuus (GT)	474
Matkustajia	126
Autokapasiteetti	17
Lähteet
	Infobox OK

Tämä artikkeli käsittelee vuonna 1974 rakennettua alusta. M/S Östern on myös vuonna 1873 rakennetun aluksen nimi.

M/S Östern on Sundqvist Investments Oy Ab:n omistama, vuonna 1974 Norjassa valmistunut 33-metrinen yhteysalus. Alukseen mahtuu 17 henkilöautoa ja 126 matkustajaa. Se ostettiin Norjasta vuonoliikenteestä, jossa se kulki Vaeroy-nimisenä. Alus siirrettiin kesällä 2011 liikennöimään Naantalin ja Paraisten välille Saaristomerelle, niin kutsutulle Pienelle Rengastielle.^[2]

Alus

M/S Östernin pituus on 33 metriä ja se on rakennettu vuonna 1974 Norjassa. Aluksen autokannelle mahtuu 17 henkilöautoa ja se sallii myös raskaiden ajoneuvojen kuljetuksen, koska kantavuus on 67 tonnia. Alus saa ottaa 126 matkustajaa, mutta Archipelago Lines on anonut lupaa 200:lle matkustajalle vuodeksi 2012.^[1]

Aluksen pääkone sekä potkuriakseli vaihdettiin vuonna 2000. Kun alus ostettiin Suomeen, sen keula- ja peräramppeja jatkettiin, jotta ne soveltuisivat Suomessa käytettäviin kiinteisiin laitureihin. Aiemmin rampit olivat lyhyet, koska vuonoreiteillä laiturit ovat säädettäviä.^[1] Aluksen suuri ravintolasalonki sijaitsee alakerroksessa, eikä tilassa ole ikkunoita.^[1] Aluksessa on myös salonki yläkerrassa, ja kummassakin tulee olemaan kahviot.^[2]

Käyttöhistoria

Alus toimi Norjassa vuonoliikenteessä Værøy -nimisenä.^[2]

Archipelago Lines osti aluksen vuonna 2011 Norjan Bergenistä 300 000 eurolla^[1], ja samalla aluksen nimi muutettiin Österninksi. Aluksen uusi nimi Östern on otettu vuosikymmeniä Saaristomerellä seilanneesta^[2] vuonna 1873 rakennetusta ja 1968 käytöstä poistetusta M/S Östern -aluksesta.^[3] Alus hankittiin korvaamaan M/S Linta, koska Lintaan eivät huippusesongin aikana mahtuneet kaikki halukkaat matkustajat ja ajoneuvot.^[1]

Östern korvasi Lintan kesäkuussa 2011, kun Östernin muutostyöt saatiin päätökseen.^[2] Östern jatkaa Lintan reitillä^[2] Saaristomerellä Naantalin ja Paraisten kaupunkien saaristossa niin kutsutulla Pienellä Rengastiellä, reitillä Nauvo–Seili–Hanka (Rymättylä).^[4] Östernin laituripaikka sijaitsee Paraisten kaupungin Nauvon pääsaaressa Storlandetissa, sen kirkonkylässä Nauvon vierasvenesatamassa.^[5] Sieltä se taittaa merimatkan Seilin saareen 25 minuutissa. Seilistä Hankaan matka kestää 35 minuuttia.^[6] Hanka sijaitsee Naantalissa, Rymättylän Aaslaluodon saaressa.^[7] Laivareitin varrelle on rakennettu kuusi vanhan mallin mukaista merimerkkiä.^[8]

Reittiaikataulussa ajalle 20. toukokuuta–28. elokuuta 2011, Östern liikennöi joka päivä kolme kertaa edestakaisin välillä Nauvo–Seili–Hanka. Reitin matka-aika on noin yksi tunti.^[6] Reitin laiturietäisyydet ovat Hanka–Seili 4,1 meripeninkulmaa ja Seili–Nauvo 3,3 mpk.^[9]

Lähteet

Hokkinen, Lauri: Rengastietä Turun saaristoon. Raisio: Abonisos, 2009. ISBN 978-952-92-5100-1
https://www.faktaomfartyg.se/vaeroy_1974.htm

Viitteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Östern tuli Bergenistä korvaamaan ahtaan Lintan ts.fi (Turun Sanomat). 26.6.2011. Turku: TS-Yhtymä Oy. Viitattu 29.8.2011.^{[vanhentunut linkki]}
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f Leppänen, Raija: Linta aloitti, Östern jatkaa 2.6.2011. Rannikkoseutu. Arkistoitu 19.7.2014. Viitattu 4.6.2011.
↑ Sjöström, Lasse: Finby, Östern Turkusteamers. Viitattu 4.6.2011.
↑ Nauvo-Seili-Hanka (Rymättylä) – Linta 11.2.2011. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Arkistoitu 22.6.2011. Viitattu 4.6.2011.
↑ Hokkinen, Lauri: ”Nauvon vierasvenesatama”, Rengastietä Turun saaristoon, s. 28.
↑ ^a ^b Lintan esite 2011 (pdf) Archipelago Lines Oy. Viitattu 4.6.2011.^{[vanhentunut linkki]}
↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 4.6.2011.
↑ Hokkinen, Lauri: ”Seilin saari”, Rengastietä Turun saaristoon, s. 32.
↑ Ovaska, Heidi: Laiturietäisyydet 2009 (pdf) 31.8.2010. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Arkistoitu 4.6.2011. Viitattu 4.6.2011.