Léonora Miano

Léonora Miano
Henkilötiedot
Syntynyt13. maaliskuuta 1973
Kansalaisuus kamerunilainen, ranskalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Tuotannon kieliranska
Aiheesta muualla
www.leonoramiano.com
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Léonora Miano (s. 12. maaliskuuta 1973 Douala, Kamerun) on ranskaksi kirjoittava kamerunilais-ranskalainen kirjailija. Miano muutti Ranskaan vuonna 1991 ja opiskeli Nanterren yliopistossa amerikkalaista kirjallisuutta.[1] Hän asui Ranskassa vuoteen 2019, mistä lähtien on asunut Togossa.[2] Mianoa pidetään yhtenä merkittävimpänä frankofonisena nykykirjailijana.[2]

Kirjallinen ura

Mianon esikoisromaani L'Intérieur de la nuit ("Yön sisin") sai ilmestymisvuotenaan 2005 kehuvan vastaanoton ja voitti kuusi kirjallisuuspalkintoa: Les lauriers verts de la forêt des livres, Révélation -palkinnon (2005); Louis Guilloux -palkinnon (2006); Montalembert-esikoiskirjapalkinnon (2006); René Fallet -palkinnon (2006), Bernard Palissy -palkinnon (2006) sekä l'Excellence camerounaise -palkinnon (2007), minkä lisäksi Lire-lehti valitsi teoksen vuoden 2005 parhaaksi ranskankieliseksi esikoisromaaniksi.[3] Mianon toinen romaani Contours du jour qui vient ("Nousevan päivän ääret") sai vuoden 2006 lukiolaisten Goncourt-palkinnon.[3] Jury koostui 15–18-vuotiaista lukiolaisista. Kolmannesta romaanistaan La Saison de l'ombre ("Varjokausi"), joka kuvaa orjakaupan alkua, Miano sai vuoden 2013 Fémina-palkinnon. Vuonna 2014 Mianolle myönnettiin Arts et Lettres -ritarikunnan ritarimerkki.

Vuonna 2020 ilmestyneessä laajassa esseeteoksessaan Afropea – Utopie post-occidentale et post-raciste ("Afropea – jälkilänsimainen ja jälkirasistinen utopia") Miano peräänkuuluttaa "afrooppalaisen" (tosin sanoen afroeurooppalaisen) identiteetin uudelleen keksimistä, jotta rotukysymyksen umpikujasta päästäisiin eteenpäin.[4] Uudissanalla "afrooppalaiset" (afropéens, afropéennes) Miano hahmottaa, kuinka Afrikan ja Euroopan yhtyessä "afrooppalaiset" voivat ruumiillistaa ja toteuttaa imperialismin vastaista ja antirasistista yhteiskuntaa.[4] Vuonna 2021 julkaistussa L'Autre Langue des femmes -teoksessaan ("Naisten toinen kieli") Miano kirjoittaa Saharan etelänpuoleisen Afrikan naisten historiaan, myytteihin, hengellisyyteen ja sosiaalisiin käytäntöihin perustuvasta rikkaasta ja monimuotoisesta perinnöstä.[5]

Vuodesta 2021 lähtien Miano on toiminut Frontières-Léonora Miano -palkinnon kummina. Mianolle omistettu, Lorrainen yliopiston perustama kirjallisuuspalkinto myönnetään vuosittain vuoden parhaalle rajojen tematiikkaa tutkivalle romaanille.[6]

Teokset

  • Les aventures de la foufoune. Pariisi: Seuil, 2024.
  • L'Opposé de la blancheur : Réflexions sur le problème blanc. Pariisi: Éditions du Seuil, 2023.
  • Fille d'Amanitore / Et que mon règne arrive. Montreuil: l'Arche, 2023.
  • Stardust. Romaani. Pariisi: Grasset, 2022.
  • Elles disent. Sitaattikokoelma. Pariisi: Grasset, 2021.
  • L'Autre Langue des femmes. Pariisi: Grasset, 2021.
  • Afropea : Utopie post-occidentale et post-raciste. Pariisi: Grasset, 2020.
  • Ce qu'il faut dire. Pariisi: l'Arche. 2019.
  • Rouge Impératrice. Romaani. Pariisi: Grasset, 2019.
  • L'Impératif transgressif : Communications, réflexions. Pariisi: l'Arche, 2016.
  • Crépuscule du tourment, 2. Pariisi: Bernard Grasset, 2017.
  • Crépuscule du tourment. Pariisi: Bernard Grasset, 2016.
  • Red in blue trilogie. Pariisi: L'Arche, 2015.
  • La Saison de l'ombre. Romaani. Pariisi: Grasset, 2013.
  • Habiter la frontière. Pariisi: l'Arche, 2012.
  • Écrits pour la parole. Pariisi: l'Arche, 2012.
  • Ces âmes chagrines. Romaani. Pariisi: Plon, 2011.
  • Blues pour Élise. Romaani. Pariisi: Plon, 2010.
  • Soulfood équatoriale. Pariisi: Nil, 2009.
  • Les Aubes écarlates : "Sankofa cry". Romaani. Pariisi: Plon, 2009.
  • Tels des astres éteints. Romaani. Pariisi: Plon, 2007.
  • Contours du jour qui vient. Romaani. Pariisi: le Grand livre du mois, 2006.
  • L'Intérieur de la nuit. Romaani. Pariisi: Plon, 2005.

Palkinnot

  • Louis-Guilloux -palkinto (2006) teoksesta L'Intérieur de la nuit.[7]
  • Prix Montalembert du Premier roman de femme (2006) teoksesta L'Intérieur de la nuit.[8]
  • René-Fallet -palkinto (2006) teoksesta L'Intérieur de la nuit.[9]
  • Bernard-Palissy -palkinto (2006) teoksesta L'Intérieur de la nuit.[10]
  • Lukiolaisten Goncourt -palkinto (2006) teoksesta Contours du jour qui vient.[3]
  • Grand prix littéraire d'Afrique noire (2011) siihenastisesta tuotannosta.[11]
  • Rasisminvastainen Seligmann-palkinto (2012) teoksesta Écrits pour la parole.[12]
  • Grand prix du roman métis (2013) teoksesta La Saison de l'ombre.[13]
  • Fémina-palkinto (2013) teoksesta La Saison de l'ombre.[14]

Lähteet

  1. ↑ "Léonora Miano : Biographie de l'auteur." Le Petit Litteraire. Viitattu 10.12.2024.
  2. ↑ a b "Leonora Miano lance trois de ses livres au Brésil à l’occasion de la FLIP." 1.10.2024. Consulat Général de France à São Paulo. Viitattu 10.12..
  3. ↑ a b c "Léonora Miano." 12.10.2005. The University of Western Australia. Viitattu 10.12.2024.
  4. ↑ a b Afropea - Utopie post-occidentale et post-raciste Presence africaine. Viitattu 10.12.2024.
  5. ↑ L'autre langue des femmes Grasset. Viitattu 10.12.2024.
  6. ↑ Prix littéraire Frontières Université de Lorraine. Viitattu 10.12.2024.
  7. ↑ "Un prix littéraire français décerné à une Camerounaise." L'orient Le Jour. 17.5.2006. Viitattu 10.12.2024.
  8. ↑ "Le Prix Montalembert, prix du premier roman de femme." Africultures. 6/2006. Viitattu 10.12.2024.
  9. ↑ Le prix René Fallet René Fallet Journées Littéraires. Viitattu 10.12.2024.
  10. ↑ "L'intérieur de la nuit." Lisez. Viitattu 10.12.2024.
  11. ↑ "Liste des lauréats. Grand Prix littéraire de L'Afrique noire." archive.wikiwix.com. Viitattu 10.12.2024.
  12. ↑ "Le prix Seligmann contre le racisme 2012." Fondation Seligmann. Viitattu 10.12.2024.
  13. ↑ "Léonora Miano, Grand Prix du Roman Métis 2013." Le Nouvel Observateur. 28.10.2013. Viitattu 10.12.2024.
  14. ↑ Naudé, Pierre-François: "La Camerounaise Léonora Miano reçoit le prix Femina pour « La Saison de l’ombre »." Jeune Afrique. 6.11.2013. Viitattu 10.12.2024.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: fr: Léonora Miano  –  10.12.2024 versio