Teleki oli 1839–1842 Transsilvanian maapäivien jäsen. Hänet valittiin 1843 Unkarin ylähuoneen jäseneksi, ja hän liittyi Lajos Kossuthiin. Teleki lähti syyskuussa 1848 Unkarin lähettiläänä Pariisiin. Itävallan hallitus hirtätti hänet kotimaassa maanpetturina kuvaannollisesti. Teleki oli sittemmin unkarilaisten emigranttien johtajia. Hänet vangittiin 1860 Dresdenissä ja luovutettiin Itävallan hallitukselle mutta päästettiin vapaaksi, kun hän lupasi keisarille luopua poliittisesta toiminnasta. Helmikuussa 1861 hänet valittiin Unkarin valtiopäivien alahuoneeseen, jossa hänestä tuli äärimmäisen oppositiopuolueen johtaja. Teleki kuitenkin ampui itsensä 8. toukokuuta samana vuonna, koska hän oli joutunut ristiriitaan keisarille antamansa lupauksen kanssa. Hän kirjoitti murhenäytelmän A kegyencz (1842, 'Suosikki').[1]
Lähteet
↑ abTeleki, László, Tietosanakirja. Osa 9, palsta 1357–1358. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917