Lydia Ylöstalo

Lydia Ylöstalo (18. heinäkuuta 1880 Janakkala – 29. marraskuuta 1961 Helsinki[1]) oli Suomen osuuskauppojen keskuskunnan pitkäaikainen kirjanpitäjä. Yhteishyvä kuvasi Ylöstaloa seuraavasti: Lydia Ylöstalo oli yksi SOK:n uranuurtajia ja järjestön ensimmäinen naispuolinen toimihenkilö. Hän oli käynnistämässä ja kasvattamassa SOK:ta aivan sen ensiviikoista asti. Lydia oli myös ensimmäinen työntekijä, joka palveli järjestöä peräti 30 vuoden ajan. [2]

Ura

Ylöstalo valmistui Kuopion kauppakoulusta kirjanpitäjäksi, jonka jälkeen hän toimi tamperelaisen Osuuskunta Väinämöisen kirjanpitäjänä.

Kesäkuussa 1905 Suomen osuuskauppojen keskuskunnan perustaessa tavaraliikkeen hän muutti Helsinkiin ja aloitti sen apulaisena. Keskuskunnalla oli tällöin 4 työntekijää: johtaja W. A. Lavonius, neuvoja Jalmari Sahlbom, myyjä Jussi Laitila ja kirjanpitäjä Lydia Ylöstalo. Keskuskunta oli perustettu jo Suomen osuuskauppojen edustajakokouksessa 1904, mutta ennen tavaraliikettä toiminta oli neuvontaa ja viestintää. Se oli tapahtunut Lavoniuksen ja Sahlbomin kotoa käsin tai matkustaen. Laitila puolestaan aloitti samaan aikaan kuin Ylöstalokin.[3][4] Työtehtävinä Lydialla oli toimia kassanhoitajana, laskuttajana, kirjanpidon hoitajana ja saapuvien tavaraerien tarkastajana. Hän myös osallistui ympäri Suomea järjestettäviin edustajakokouksiin.[2] Toiminnan laajettua Ylöstalon nimikkeeksi tuli pääkonttorin kirjanpitäjä.[5]

Ylöstalo emännöi muun työnsä ohessa 20 vuoden ajan Osuuskunta Taloutta sekä osuuskunnan maatilaa, Mäntsälän kartanoa. Talous perustettiin ensimmäisen maailmansodan pula-ajan takia ja sen tarkoituksena oli hankkia henkilökunnalle elintarvikkeita. Vuonna 1935 Lydia erosi SOK:n palveluksesta työskenneltyään siellä 30 vuoden ajan.[2]

Yksityiselämä

Lydia Ylöstalo kihlautui 1934 kansakouluntarkastaja ja oppikirjantekijä Aarno Saarensivun kanssa.[6] Pariskunta meni naimisiin Ylöstalon erottua SOK:n palveluksesta 1935. Aarno Lahdensivu kuoli 1943 ja Lydia Ylöstalo vuonna 1961.[2][7] Ylöstalon testamenttilahjoituksen pohjalle perustettiin Aarno ja Lydia Saarensivun rahasto, joka on toinen rahastoista, josta Kansanvalistusseura jakaa avustuksia. Saarensivujen rahasto on perusopetuksen oppilaiden opintojen edistämiseen ja perusopetuksen opettajien täydennyskoulutukseen.[8]

Lähteet

  1. ↑ Lydia Saarensivun kuolinilmoitus Helsingin Sanomat. 9.12.1961. Viitattu 22.8.2020.
  2. ↑ a b c d Anna Kortelainen: Kirjanpitäjä, kahvinmaistaja, kassanhoitaja, tarkastaja – Lydia Ylöstalo oli varsinainen moniosaaja yhteishyva.fi. Viitattu 20.8.2020.
  3. ↑ Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta 20-vuotias. Kauppalehti, 24.03.1924, nro 71, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.08.2020.
  4. ↑ Artikkeli Keskusosuuskunnan hallintoneuvoston kokouksesta. (Jussi Laitilan ja Lydia Ylöstalon palkkaaminen ja ensimmäinen toimiston perustaminen) Yhteishyvä, 01.05.1905, nro 5, s. 8. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.08.2020.
  5. ↑ Kymmenen vuotta SOK:n palveluksessa J.Laitila ja Lydia Ylöstalo. Yhteishyvä, 11.06.1915, nro 23, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 21.08.2020.
  6. ↑ Lydia Ylöstalon ja Aarno Lahdensivun kihlausilmoitus Helsingin Sanomat. 17.8.1934. Viitattu 22.8.2020.
  7. ↑ Kuolinilmoitukset (Aarno Viktor Lahdensivun (2.11.1885 - 7.8.1943) kuolinilmoitus) Helsingin Sanomat. 10.8.1943. Viitattu 22.8.2020.
  8. ↑ Avustukset Kansanvalistusseura. Viitattu 21.8.2020.