Martin Luther, saksalainen reformaattori, luterilaisuuden alullepanija on kirjoittanut ja säveltänyt virsiä, jotka edelleen ovat etenkin luterilaisten kirkkojen keskeisintä virsiaineistoa.

Luther on kirjoittanut 42 virttä. Osa hänen virsistään on ns. psalmivirsiä, jotka pohjautuvat Vanhan testamentin Psalmien kirjan psalmeihin. Osa virsistä oli vanhojen latinankielisten hymnien ja laulujen käännöksiä. Hän kirjoitti virtensä osin jumalanpalveluksia varten, osin opetustarkoituksiin, joiden kautta kristillistä uskoa ja elämää voitiin tehdä tunnetuksi.

Luther kirjoitti virsiä, koska niitä tarvittiin kansankielisissä jumalanpalveluksissa. Ensimmäisen virtensä ”Ein neues Lied wir heben an” hän kirjoitti kesällä 1523 saatuaan tiedon, että kaksi hänen kannattajaansa oli mestattu polttamalla Brysselissä.^[1] Samana vuotena hän kirjoitti kenties henkilökohtaisimman virtensä ”Nun freut euch, lieben Christen gmein”.^[1][2]

Reformaation, uskonpuhdistuksen aika oli protestanttisen virren ja virsilaulun syntyaikaa. Kansankielinen virsi muotoutui yleiseen seurakunnalliseen käyttöön ja kansankielisiä virsiä sisältävästä messusta tuli vallitseva. Lutherin ansiosta seurakuntavirrestä tuli jumalanpalvelusmusiikin lähtökohta ja päämuoto.

Lutherin vuonna 1526 laatiman saksankielisen jumalanpalvelusjärjestyksen ”Deutsche Messe” -osat (kiinteät osat) voitiin korvata kansankielisillä virsilläː

• Kyrie – virrellä ”Kyrie, Gott, Vater in Evigheit”, Saksan evankelisten kirkkojen virsikirja Evangelisches Gesangbuch^[3] virsi 130
• Gloria – virrellä ”Allein Gott in der Hög sei Ehr”, Evangelisches Gesangbuch 131, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja virsi 128
• Gredo – virrellä ”Wir glauden all an einen Gott”, Evangelisches Gesangbuch 132, Suomen ev. lut. kirkon vuoden 1938 virsikirja, virsi 166
• Sanctus – virrellä ”Jesaja dem Proheten das gesach”, Evangelisches Gesangbuch 135, Suomen ev. lut. kirkon vuoden 1701 virsikirja virsi 357
• Agnus Dei – virrellä ”O Lamm Gottes unschuldig”, Evangelisches Gesangbuch 55, Suomen ev. lut. kirkon virsikirja virsi 65^[4]

Virsien myötä ilmestyivät myös ensimmäiset luterilaiset virsikokoelmat ja -kirjat. Ensimmäinen niistä oli vuonna 1524 Wittenbergissä ilmestynyt Achtliederbuch, jossa nimensä mukaan oli kahdeksan virttä. Neljä niistä oli Lutherin kirjoittamia (”Nun freut euch, lieben Christen g'mein“, ”Ach Gott, vom Himmel sieh darein“, ”Es spricht der Unweisen Mund wohl“ ja ”Aus tiefer Not schrei ich zu dir“), kolme Paul Speratuksen ja yksi Justus Jonaksen kirjoittama.^[2]

Vuonna 1524 ilmestyi Erfurter Enchiridion, jossa oli 18 Lutherin virttä^[5], ja Johann Walterin toimittama Geystlicher Gesangbüchlein, jossa oli 24 Lutherin virttä.^[6]

Luettelossa esitellään Lutherin virret aihepiireittäin jaoteltuna. Kustakin virrestä mainitaan

• saksankieliset alkusanat, mahdollinen tekstin lähde ja kirjoitusvuosi,
• virsi – tai laulukirja(t), missä suomenkielinen teksti on julkaistu, virren suomenkieliset alkusanat,
• suomentajat
• sävelmän lähde.

Jos virrestä on useita erilaisia suomennoksia, esitellään ne kukin omalla rivillään kyseisen alkutekstin kohdalla. Muutamaa Lutherin virttä ei ole suomeksi, niistä virsistä on luettelossa saksankieliset alkusanat ja ilmestymisvuosi.