Joensuun puistot ovat Joensuun kaupungissa sijaitsevia julkisia viheralueita.

Vapaudenpuisto (vuoteen 1920 Nelikulmapuisto ^[1], ent. Teatteripuistikko^[2]) on Joensuun ydinkeskustassa kaupungintalon ja torin välissä ja osaa taidemuseolle johtavaa keskusta-akselia. Puistossa on Vapaudenpatsas (Yrjö Liipola, 1923) ja Antin ahven -suihkulähde (Lauri Leppänen, 1949).

Puistossa ylioppilaat kokoontuivat vielä 2010-luvulla lakkiaispäivänä, ja he marssivat sieltä kouluittain sankarihaudoille. Kaupungin suuri joulukuusi pystytetään joulukuussa Vapaudenpuistoon.

Puiston ainoa rakennus on vuolukivipintainen yleisö-wc (2005).

Vapaudenpuisto uudistettiin vuonna 2019 keventämällä puiston yleisilmettä ja avaamalla näkymä kaupungintalon ja taidemuseon välille. Uuden puiston avajaisia vietettiin 25.10.2019. Uudistuksen tavoitteena oli luoda Vapaudenpuistosta kaupungin edustuspuisto, koska se sijaitsee keskeisellä paikalla ja sillä on kulttuurihistoriallista arvoa. Uudistuksen lähtökohdaksi oli otettu vuonna 1923 Rope Taivaisen tekemä puistosuunnitelma, joka ei koskaan täysin toteutunut. ^[3]

Pielisjoen rannalla on rantapuisto, joka on jaettu Pohjoiseen rantapuistoon ja Eteläiseen rantapuistoon. Pohjoinen rantapuisto, jonka nimi muutettiin välillä Runonlaulajanpuistoksi (1937-1939)^[2], sijoittuu Elielinkujan ja Suvantokadun väliin ja Eteläinen rantapuisto Suvantokadusta etelään kohti Koivuniemen puistoa.

Eliel Saarisen puistossa (ent. Kaupungintalon puisto, Pakkahuonepuisto) Siltakadun puolella on Ryhtipatsas (Uno Aro, 1958).

Puistossa oli 1990-luvulla puistokirpputoreja. Kalamarkkinat pidetään Rantapuistossa keväisin ja syksyisin. Rantapuistossa on mukulakivisen Elielinkujan päässä konttiravintola Morton (2020-) ja ravintolalaiva Elina sekä matkustajasatamassa laivaravintola Romeo ja kesäravintola Tuulaaki.

Sataman Pakkahuone muutettiin vuonna 2007 Esittävän Taiteen Tila ry:n ylläpitämäksi eri taideryhmien harjoittelu- ja esiintymistilaksi ^[4]. Käsityökeskus muutti tiloista Taitokortteliin 2006.

Joulukuussa 2006 valmistui ^[5] rantaan ns. promenaadilaituri, yli 200 metriä pitkä puinen kävelylaituri, jossa on yhtä pitkä puupenkki. Laiturin pientä levennystä Suvantosillan kupeessa kutsustaan salsalaituriksi, koska salsaharrastajat järjestävät siinä tanssi-iltoja. Sataman lähellä on laattapintainen taideaukio, jonka viereen tuli kesällä 2007 teräspitsinen taideteos, "Välke." (Jukka Niskanen ja Teijo Karhu).

Papinkadun päässä, oikeastaan jo Koivuniemen puistossa on Merenkulun muistomerkki (Jouko Solonen, 1968).

Joensuun rantapuistovyöhyke on yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.^[6]

Joenrannan puisto jatkuu kaupungintalolta ylöspäin Kanavapuistona. Puistossa on lasten leikkipaikka. Sirkkalansillan kupeessa on tyttölyseona, pääkirjastona ja konservatoriona toiminut jugendrakennus, jossa on myös goottilaisia vaikutteita (Magnus Schjerfbeck, 1913). Sen takana on ravintola Kreeta. Entisen paloaseman edustalla oleva alue on Pötkänniemi, jossa on pysäköintialue. Pötkällä oli 1950-luvulla rakennettu Joensuun ensimmäinen jääkiekkokaukalo. Se purettiin 1980-luvun alussa.^[7] Ennen rautatiesiltaa on ABC-aseman venelaituri.

Keskuspuisto on pieni, neljänneskorttelin kokoinen alue Pankkitalon ja taidemuseon välissä, Siltakadun ja Kirkkokadun kulmassa. Suosittu palvelu on Päivänurmen Torikahvila, jossa voi harrastaa karaokea. Puistossa on pidetty kesäisin yhteislauluiltoja, ja sitä kutsutaan myös laulupuistoksi. Puistossa on muun muassa Joensuun ilves -patsaa (Noora Nevalainen, 2012). Puistoalue pieneni, kun Pankkitalon pysäköintialuetta laajennettiin 1990-luvulla.

Ystävyydenpuisto (ent. Urheilupuisto) sijaitsee Urheilutalon ja yliopiston välissä, pääkirjaston edustalla. Puistossa on lasten leikkipaikka ja kilometriviitat Joensuun ystävyyskaupunkeihin, mistä puisto on saanut nimensä. Ystävyydenpuistoon tehtiin perusparannus 2008. Se sai uudet penkit ja uuden ympäristötaideteoksen, kuvanveistäjä Jarmo Lehikoisen Kolme aurinkoa.^[8]

Rantakadun ja Torikadun alkupäässä sijaitseva kolmikulmainen puisto nimitettiin Jääkäripuistoksi, kun sinne pystytettiin Suomen sodan aikaista Karjalan jääkäriä esittävä Jääkäripatsas (Erkki Eronen, 1988). Lasten leikkipaikassa on monipuolinen välineisto.

Ortodoksisen Pyhän Nikolaoksen kirkon takainen puisto on nimeltään Ristinpuisto. Puistossa on leikkikenttä. Puisto on ortodoksisen päiväkoti Pääskyn leikkipaikkana. Puistoon aiottiin sijoittaa Karjalaan jääneiden raja- ja laatokankarjalaisten sankarivainajien muistomerkki 1990-luvun alussa, mutta asukkaat vastustivat sitä, koska se olisi pienentänyt vapaassa käytössä olevan puistoalueen pinta-alaa, ja muistomerkki (Herman Joutsen 1990) saikin paikan Rauhanpuistosta hautausmaan vierestä.

Luterilaisen kirkon ympärillä oleva puisto ja sen laaja, etelään viettävä nurmikko on kesäisin suosittu piknik-paikka joen rannassa. Vanhat petäjät tarjoavat vilpoisia varjopaikkoja. Puistossa pelataan frisbeetä, petankkia, jalkapalloa ja vuonna 2008 alueelle avattiin Joensuun ensimmäinen pysyvä frisbeegolfkenttä. Talvella puiston rinne on keskustan vilkkain pulkkamäki. Puisto rajoittuu Koivuniemen kenttään. Puistoalue pieneni vuonna 2004, kun Papinkadun laitaan tehtiin kirkon uusi pysäköintialue, josta asukkaat valittivat Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Puistossa on Joensuun seurakunnan ensimmäisen ja toisen väliaikaisen kirkon muistomerkki (Veikko Jalava, 1953).

Vuonna 2021 alettiin suunnitella Kirkkopuiston ja Koivuniemen puiston alueelle toiminnallista perhepuistoa, Kukkilinnunpuistoa.^[9]

Eteläkadun eteläpuolella olevassa Hasanniemeen jatkuvassa puistossa on koirien ulkoilupuisto. Puisto rajoittuu Pielisjokeen. Puiston nimenä on myös Koivuniemi, aikaisemmin se oli Rättiniemi. Puistossa on pidetty kesäisin lampaita.

Länsikadun varrella, Vesikon lähellä oleva lasten leikkipuisto on Vekarapuisto. Se on tunnettu myös Naskalin puistona, puistossa olleen päiväkerhotalo Naskalin mukaan. Puistoon on rakennettu pieniä kumpareita.

Ilvespuisto sijaitsee Ilveksenkadun ja Länsikadun välissä, Jänönpuisto Otsonkadun varrella. Puistot syntyivät vuoden 1947 asemakaavan myötä.

Vuokonpuistossa Matarakadun ja Vanamokadun välissä on urheilukenttä.

Koillispuisto on laaja alue, joka käsittää muun muassa pientaloalueen, urheilukenttiä, koirapuiston ja ulkoilualueen.

• Paulanpuisto Rantakylän ostoskeskuksen lähellä. Sen lähellä on liikennepuisto Pataluodon ja Latolankadun välissä

• Ollilantien puisto.

• Tyllinpuisto

• Kaakkurintien lähileikkipaikka.

• Airotien, Kölitien, Kaaritien, Laurinpuistikon, Aaponpuistikon, Timonpuistikon, Huopaajantien, Hankaintien leikkipaikat.

• Ahdinpuisto Utran koulun vieressä on puisto, jonka suunnitteluun Utran koulun lapset ovat osallistuneet.

Joen rannalla hotelli Kimmelin (1977) takana oleva Sirkkapuisto ^[10] on melko vähän käytetty laaja alue, mm. siksi, että sitä luullaan Kimmelin pihaksi. Kesällä 2006 siellä oli ympäristötaidenäyttely Joen 3. ulottuvuus. Puiston paikalle suunniteltiin 1970-luvulla teatteri- ja konserttitaloa.

Tiaisenpuisto on rajakapteeni Olli Tiaiselle nimetty puisto Tiaisenkadun ja Tikkamäentien kulmauksessa. Puistossa on Olli Tiaisen muistopatsas (Bertel Jung, 1932).

Kirjurinkadun puistossa pidetään alueen asukasjuhlat.

Niinivaaran vesitorninpuistossa Pielisensuun kirkon takana on vanha vesitorni.

Penttilän Mäntylän alueella oleva Aarnialanpuisto tunnetaan komeista hongistaan.

Muita puistoja: Lakkapuistikon ja Vesitorninpuiston lähileikkipaikka. Kissamäen Innanpuisto.

Repokallion metsämäinen virkistysalue on alueen tärkeimpiä lenkkeily- ja hiihtopaikkoja.

Kasvitieteellinen puisto on perustettu puulajipuistoksi eli arboretumiksi. Sen keskus on Itä-Suomen yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Botania. Puisto ulottuu Linnunniemestä Siilaisenpuron pohjoisrannalle ja rajautuu Heinäpurontien itäpuolisiin korttelialueisiin, kasvitieteellisen puutarhan alueeseen ja Pyhäselkään. Pinta-ala on noin 71 ha.

Siirtolapuutarhan puistossa on leikkipaikka.

Martinpuisto ulottuu Mehtimäeltä Siilaisenpurolle.

Marjalassa bunkkerinmuseon alue nimettiin Veteraanipuistoksi vuonna 2003.

Peikkopuistossa on leikkipaikka ja aikuisten puutarhakeinu.

Joensuussa on koirapuistoja muun muassa Koivuniemessä (aidattu 2005), Rantakylän Koillispuistossa (aidattu 2005), Niinivaaranpuistossa (aidattu 2006), Karsikossa (Oksojanpuisto), Noljakan Aavarannalla ja Karhunmäen Pentuepuistossa. Koirapuistoja on myös Reijolassa, Uimaharjussa ja Hammaslahdessa.^[11]