Pirtin esineistöön kuuluvat muun muassa Lounais-Hämeen pitäjien kirkkojen keskiaikaisia suojeluspyhimyksiä esittävät veistokset ja Lounais-Hämeen kuntien vaakunat. Pöydiksi ulkoterassille saatiin vanhat myllynkivet.[3] Pirtin alakerran hakkapeliittakellari muistuttaa Tammelasta 30-vuotiseen sotaan lähteneistä hakkapeliittasotilaista ja kellarissa on esillä näihin liittyvää esineistöä..[1][2] Hakkapeliitta-aiheisen lasimaalauksen teki taiteilija Tapani Lemminkäinen.[3]
Kotiseututalona Lounais-Hämeen pirtti oli Suomen ensimmäinen. Aloitteentekijänä sen rakentamishankkeessa oli Lounais-Hämeen kotiseututyön keskeinen vaikuttaja, myöhempi Turun yliopiston professori Esko Aaltonen. Talon ainekset kerättiin talkoilla ja lahjoituksina ja ajan sotien jälkeen ollessa taloudellisesti raskas rahoitusta varten perustettiin Lounais-Hämeen Pirtin Säätiö.[4]
Jo ennen Lounais-Hämeen pirtti Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistyksen aloittesta oli Saaren kansanpuiston viereen Kaukolanharjulle rakennettu Kaukolanharjun näkötorni ja vuonna 1933 kansanpuistoon ulkoilmateatteri. Kansanpuistoon oli koottu näytteille myös joitakin talonpoikisrakennuksia, kuten myllypirtti, ja esinöistöä, kuten ruuhia ja myllynrattaita.[5] Kaukolanharjulle paljastettiin muistomerkki taiteilija Albert Edelfeltille 1953 ja Saaren sillan lähelle muistomerkki "kolmen sotilaan hauta" 1949.[6]
Lähteet
Lahtonen, Hannu: Esko Aaltosen aatteellinen toiminta. Teoksessa:Aaltonen, Matti – Lahtonen, Hannu – Nieminen, Heikki (toim.): Esko Aaltosen neljä elämäntyötä, s. 97-134. Forssa: Forssan kirjapaino Oy, 1993. ISBN 951-9026-28-2
