Liettuan maantiede

Liettuan maantiede
kartta
kartta
Maanosa Eurooppa
Naapurimaat Latvia, Valko-Venäjä, Puola ja Venäjä
Tilastot
Pinta-ala 65 300 km²
 – Sisävesi 2 620 km² (4,01 %)
Rantaviiva 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten)[1][2] 98-99 kilometriä[3][4] tai 262 kilometriä.[3] km
Rajan pituus 1 574 km
Ennätykset
Korkein kohta Aukštojas, 294 m
Matalin kohta Itämeri, 0 m
Pisin joki Niemen, 359 km
Suurin järvi Druksiai, 44,79 km²
Ilmasto
Ilmasto mannerilmasto
Luonnonvarat
Luonnonvarat kalkkikivi, kvartsi, savi, dolomiitti
Trakain kansallispuisto ympäröi Trakain linnan historiallista ympäristöä.

Liettua on valtio Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa. Se on Baltian suurin maa 65 300 km2:n pinta-alallaan, mikä vastaa noin viidesosaa Suomen pinta-alasta.

Merenrantaa Liettualla on tarkastelutavasta riippuen joko 90 kilometriä (Kuurinkyntään länsireunaa seuraten)[1][2] 98-99 kilometriä[3][4] tai 262 kilometriä.[3]

Liettuassa on yhteensä 2830 yli 0,5 hehtaarin kokoista järveä ja ne peittävät yhteensä 880 neliökilometrin alueen. Liettuan järvistä suurin on 44,79 neliökilometrin laajuinen Druksiai.[2]

Liettuan pisin joki on Nemunas (Niemen).[2]

Liettua on suurimmaksi osaksi alankoja, soita ja metsiä. Metsää on kolmasosa Liettuan pinta-alasta.[5]

Liettuan korkeimmat kohdat ovat Aukstojas 293,8 metrin korkeudella, Kruopine (293,7 m) ja Juozapine (292,7 m).[2] Pääkaupunki Vilna on 213 metriä merenpinnan yläpuolella.

Luonnonsuojelualueet

Liettuan viidestä kansallispuistosta vanhin on vuonna 1974 perustettu Aukštaitijan kansallispuisto, jossa suojellaan vanhoja metsiä. Kuurinkynnään kansallispuisto muodostuu kapeasta ja hiekkaisesta niemestä. Trakaissa suojellaan lisäksi historiallisia kohteita.[6]

Läänit

Liettuan lääni- ja kuntajako.

Liettua on jaettu kymmeneen lääniin (apskritys, yksikkö - apskritis), jotka on nimetty suurimman kaupungin mukaan. Läänit on jaettu kuntia vastaaviin 43 kunnallispiiriin sekä kuntia vastaaviin kaupunkikuntiin ja kuntiin. Näitä yksiköitä on yhteensä 60, ja ne sijoittuvat lääninrajojen mukaisesti läänien alueille.[7]

Suurimmat kaupungit

Oheisessa kartassa on esitetty Liettuan suurimpien kaupunkien sijainti ja taulukoissa niiden asukasluku 1.1.2012. Kaupungin karttasymbolin koko määräytyy asukasluvun mukaan.[7]

Kaupunki Lääni Väkiluku
2012[7]
Vilna Vilnan lääni &&&&&&&&&0523050.&&&&00523 050
Kaunas Kaunasin lääni &&&&&&&&&0311148.&&&&00311 148
Klaipėda Klaipėdan lääni &&&&&&&&&0160361.&&&&00160 361
Šiauliai Šiauliain lääni &&&&&&&&&0107875.&&&&00107 875
Panevėžys Panevėžysin lääni &&&&&&&&&&098612.&&&&0098 612
Alytus Alytusin lääni &&&&&&&&&&058616.&&&&0058 616
Marijampolė Marijampolėn lääni &&&&&&&&&&040388.&&&&0040 388
Mažeikiai Telšiain lääni &&&&&&&&&&036700.&&&&0036 700
Jonava Kaunasin lääni &&&&&&&&&&030224.&&&&0030 224
Utena Utenan lääni &&&&&&&&&&028622.&&&&0028 622
Kėdainiai Kaunasin lääni &&&&&&&&&&026357.&&&&0026 357
Telšiai Telšiain lääni &&&&&&&&&&025271.&&&&0025 271
Tauragė Tauragėn lääni &&&&&&&&&&024042.&&&&0024 042
Ukmergė Vilnan lääni &&&&&&&&&&023450.&&&&0023 450
Visaginas Utenan lääni &&&&&&&&&&021751.&&&&0021 751
Plungė Telšiain lääni &&&&&&&&&&019829.&&&&0019 829
Kretinga Klaipėdan lääni &&&&&&&&&&018990.&&&&0018 990
Šilutė Klaipėdan lääni &&&&&&&&&&017427.&&&&0017 427
Radviliškis Šiauliain lääni &&&&&&&&&&017005.&&&&0017 005
Palanga Klaipėdan lääni &&&&&&&&&&015538.&&&&0015 538
Gargždai Klaipėdan lääni &&&&&&&&&&015013.&&&&0015 013
Druskininkai Alytusin lääni &&&&&&&&&&014461.&&&&0014 461
Rokiškis Panevėžysin lääni &&&&&&&&&&014090.&&&&0014 090
Biržai Panevėžysin lääni &&&&&&&&&&012255.&&&&0012 255
Elektrėnai Vilnan lääni &&&&&&&&&&011876.&&&&0011 876
Kuršėnai Šiauliain lääni &&&&&&&&&&011722.&&&&0011 722
Vilkaviškis Marijampolėn lääni &&&&&&&&&&011390.&&&&0011 390
Raseiniai Kaunasin lääni &&&&&&&&&&011131.&&&&0011 131
Garliava Kaunasin lääni &&&&&&&&&&011106.&&&&0011 106
Jurbarkas Tauragėn lääni &&&&&&&&&&011093.&&&&0011 093
Lentvaris Vilnan lääni &&&&&&&&&&011026.&&&&0011 026
Grigiškės Vilnan lääni &&&&&&&&&&010663.&&&&0010 663
Anykščiai Utenan lääni &&&&&&&&&&010407.&&&&0010 407

Ilmasto

Vuoden keskilämpötila Liettuassa on +6,7 astetta, tammikuun -2,8 astetta ja heinäkuun +17,9 astetta. Liettuan lämpötilojenvaihtelut voivat olla suuria kesän +30 asteesta talven –32 asteeseen. Vuoden keskimääräinen sademäärä on 744,8 mm ja kosteusprosentti 78.

Liettua kuuluu luonnonmaantieteellisesti lauhkean vyöhykkeen sekametsäalueeseen. Havupuiden osuus metsien puustosta on hiukan alle puolet, yleisimpänä kuusi. Eri metsätyypeissä on valtalajeina yleensä 3-5 puulajia, havupuiden lisäksi erityisesti jaloja lehtipuita. Soita ei juurikaan ole, mutta lehtomaiset kosteikot ja tervaleppä-paju-saarniluhdat ovat yleisiä. Tyypillisiä lehtipuita ovat koivut, lepät, haapa ja jalot lehtipuut, kuten tammi, pähkinäpensas ja lehmus. Pyökki kasvaa Liettuassa pohjoisimmillaan. Sen levinneisyyden pohjoisraja seurailee suurin piirtein Latvian ja Liettuan rajaa.lähde?

Tilastoidut äärilämpötilat kuukausittain

Taulukossa on kaikkien aikojen korkein ja matalin kyseisen kuukauden aikana mitattu lämpötila.[8]

Äärilämpötilat Liettuassa (°C)
Kuukausi
Tammi
Helmi
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Heinä
Elo
Syys
Loka
Marras
Joulu
Korkeimmat lämpötilat
+12,6
+16,5
+21,8
+28,8
+34
+35
+37,5
+36
+32
+26
+18
+15,6
Alhaisimmat lämpötilat
-40,5
-42,9
-37,5
-23,0
-6,8
-2,8
+0,9
-2,9
-6,3
-19,5
-23
-34
Maailmanperinnekohde Kuurinkyntään hiekkadyynejä.

Lähteet

  1. a b Lithuania The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. a b c d e General statistics - Geographical data Lietuvos statistikos departamentas (Statistics Lithuania), stat.gov.lt. Arkistoitu 26.9.2007. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi) ja (liettuaksi)
  3. a b c d 13. Lithuania (pdf) (Merenrannan pituus 98 km tai 262 km mainittu kappaleen 13.1. alussa) The economics of climate change adaptation in EU coastal areas, Final report. 2009. European Commission, Directorate-General for Maritime Affairs and Fisheries, ec.europa.eu. Viitattu 9.1.2013. (englanniksi)
  4. a b http://www.lrp.lt/en/lithuania/facts_about_lithuania.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Geographica maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 237. Almagest OY, 2008. ISBN 978-3-8331-4130-0
  6. National Parks (Arkistoitu – Internet Archive) Visit Lithuania
  7. a b c Lietuvos statistikos metraštis - Statistical Yearbook of Lituania 2012 (pdf, noin 19 MB) (Luku 2: Administative territorial division and population, sivut 33- 72, sisältäen kaupunkien väestötiedot Taulukko 2.2. Cities and towns) ISSN 2029-3631. 2012. Vilna: Lietuvos statistikos departamentas, 2012. Viitattu 7.1.2013. (liettuaksi) ja (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  8. www.meteo.lt: Records of Lithuanian climate