Liechtensteinin kansalaisuus on laillinen suhde yksittäisen henkilön ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä. Maassa noudatetaan lähtökohtaisesti ius sanguinis -periaatetta.
Syntyperäisiä Liechtensteinin kansalaisia ovat sellaiset henkilöt, joiden vanhemmista vähintään toinen on maan kansalainen lapsen syntyessä. Vuoteen 1996 asti kansalaisuuden saattoi siirtää vain isän puolelta, mikäli tämä oli Liechtensteinin kansalainen.[1]
Liechtensteinin alueelta löytyneet lapset sekä Liechtensteinin kansalaisten adoptoimat lapset lasketaan myös syntyperäisiksi kansalaisiksi.[1]
Kansalaisuuden saaminen hakemuksella
Liechtensteinissa on erikseen kunnan ja maan kansalaisuus. Ulkomaalaisen henkilön tulee ensin saada paikallisen kuntansa kansalaisuus. Hakijan tulee toimittaa kaikki kunnan vaatimat asiakirjat hakemukseensa liittyen, minkä jälkeen kunnassa järjestetään kansanäänestys ulkomaalaisen hyväksymisestä kuntalaiseksi. Mikäli hänet hyväksytään kuntalaiseksi, voi hän hakea maan kansalaisuutta.[2]
Hakemuksen perusteella Liechtensteinin kansalaisuus voidaan myöntää henkilölle, joka täyttää seuraavat ehdot:[2]
on asunut maassa vähintään 30 vuotta, joista viisi viimeisintä yhtäjaksoisesti
on läpäissyt kansalaisuustestin; testissä on 27 kysymystä, joista oikein on vastattava vähintään 18:aan
Vaadittua asumisaikaa voidaan lyhentää seuraavissa tapauksissa:
Liechtensteinin kansalaisen kanssa naimisissa oleva hakija: 10 vuotta, joista avioliitossa yhdessä eletyt vuodet lasketaan kaksinkertaisina
Alle 20-vuotiaat hakijat: kaikki ennen 20. syntymäpäivää Liechtensteinissa asutut vuodet lasketaan kaksinkertaisena
Valtiottomat henkilöt, jotka ovat syntyneet Liechtensteinissa: 5 vuotta
Kaksoiskansalaisuus
Henkilöt, jotka saavat kansalaisuuden hakemuksella, joituvat luopumaan muista kansalaisuuksistaan hakiessaan Liechtensteinin kansalaisuutta. Sen sijaan syntyperäiset liechtensteinilaiset voivat ottaa vastaan toisen maan kansalaisuuden. Vuonna 2015 arvioitiin, että joka neljäs Liechtensteinin kansalainen on kaksoiskansalainen.[3]
Maassa järjestettiin kansanäänestys kaksoiskansalaisuuden sallimisesta viimeksi vuonna 2020, mutta aloite kaatui.[4]