Leväkukinta pahimmillaan
Leväkukinta tarkoittaa yleensä loppukesäisin järvissä ja merissä tapahtuvaa planktonleväkasvuston runsasta kasvua. Suurin osa leväkukinnoista on syanobakteerien massaesiintymisiä, vaikka ne eivät ole leviä.
Suomen sisävesissä sinileväkukintoja muodostavat seuraavien sukujen lajit: Dolichospermum (Anabaena), Aphanizomenon Microcystis, Woronichinia Planktothrix ja Itämeressä Anabaena, Aphanizomenon ja Nodularia.[1]
Lähteet
- Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X
Viitteet
Aiheesta muualla
