Les Très Riches Heures du Duc de Berry

Tammikuu. Yksi ensimmäisistä (Folio 2r) Très Riches Heuresin kuvitetuista sivuista. Sivu seuraa tammikuun kalenterisivua ja käsittelee tammikuussa tapahtuvaa lahjojenantopäivää. Sinisessä kaavussa oikealla tulen ääressä pöydässä istuva henkilö on herttua itse. Tulen yläpuolella on hänen vaakunansa. [1]

Les Très Riches Heures du Duc de Berry (tai yksinkertaisesti Très Riches Heures) on 1410-luvun ranskalainen gotiikan ajan kuvitettu rukouskirja, päivän rukoushetkien liturgisten tekstien kokoelma (hetkirukousten kirja) ja kalenteri.

Très Riches Heuresia sanotaan usein kuvitettujen käsikirjoitusten kuninkaaksi, 1400-luvun tärkeimmäksi kuvitetuksi käsikirjoitukseksi, mutta se edustaa myös aikansa maalaustaiteen huippua.[2] Rukouskirjassa päivän jokaiselle liturgiselle tunnille on sitä vastaava liturginen teksti. Lisäksi käsikirjoitukseen sisältyy "maallinen" kalenteri ja kirkkovuoden kalenteri sekä tiettyinä uskonnollisina pyhinä vaaditut rukoukset ja messut. Runsaasti kuvitettuna rukouskirjana se antaa kuvan 1400-luvun elämästä ja uskonnollisesta kuvastosta.

Rukouskirjan tilasi Berryn herttua (ransk. Duc de Berry) Jean vuonna 1413. Limbourgin veljekset Paul, Hermann ja Jean kuvittivat rukouskirjan, mutta työ jäi kesken heidän ja herttuan kuoltua vuonna 1416. Savoijin herttua Kaarle I:n toimeksiannosta Jean Colombe sai keskeneräisen rukouskirjan valmiiksi vuosina 1485–1489.

Rukouskirja koostuu yli 200 runsaasti kuvitetusta foliosta (416 sivusta). Noin puolet niistä on sivunkokoisia maalauksia, jotka ovat kansainvälisen gotiikan merkittävimpiä töitä. Teoksen korkealaatuisissa miniatyyrikuvissa on ekspressionistinen sävy. Siihenastiset maalaukset kuvasivat uskonnollisia aiheita, mutta Très Riches Heures sisälsi myös maisemia, kuten helmikuun lukuun kuvattu ensimmäinen taiteessa tunnettu lumimaisema.[2] Kuvat kertovat myös vuodenaikojen mukaan vaihtuvista työtehtävistä ja huvituksista niin herttuan hovissa kuin talonpoikienkin keskuudessa. Kuvien yhteydessä on näkyvissä myös vastaava astrologinen taivaankansi. Teoksessa on lisäksi 300 koristeellista alkukirjainta. Rukouskirja sijaitsee nykyisin Musée Condéssa, Ranskan Chantillyssä.

Lähteet

  1. ↑ Tammikuun kuvasivu. Christus Rex, Inc.
  2. ↑ a b Litzen, Veikko: Keskiajan kulttuurihistoria, s. 66. Helsinki: Gaudeamus, 1974. ISBN 951-662-073-6

Aiheesta muualla