Leppävenhokas (Nola confusalis) on kevään pieni ja harvinaisehko yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
Leppävenhokas on pieni ja harmaa perhonen. Etusiivet ovat vaaleanharmaat, ja niiden poikki kulkee kaksi voimakkaasti kaartuvaa, tummaa poikkiviirua. Näistä ulompi on siiven keskiosan puolelta voimakkaasti mutkitteleva. Siiven kärkiosa on tummemman harmaa, ja siinä on vaalea aaltoviiru. Etureunassa on kolme selvää, mustansävyistä täplää. Takasiivet ovat tasaisen vaaleanharmaat. Siipiväli on 18–20 mm.[1][2][3]
Samannäköinen laji on etenkin tammivenhokas (Meganola strigula), mutta myös muutamat sammalkoisalajit.
Levinneisyys ja lentoaika
Leppävenhokas on levinnyt laajalle, ja sitä tavataan Länsi-Euroopasta Keski- ja Etelä-Euroopan poikki Etelä-Skandinaviaan, Baltiaan ja Venäjän poikki Japaniin.[3] Suomessa sitä tavataan etelä- ja keskiosissa suunnilleen Pori–Kuopio-linjalle. Perhonen lentää toukokuun alkupuolelta kesäkuulle.[4]
Elinympäristö ja elintavat
Leppävenhokas on lehtimetsälaji, joka viihtyy erityisesti jalopuumetsissä, mutta myös metsänreunoilla, hakamailla ja puistoissa. Sitä tavataan harvoin varsinaisen elinympäristön ulkopuolella. Päivisin perhoset lepäävät puiden rungoilla, joilta ne on suhteellisen helppoa havaita. Lento aikaa illan hämärtyessä ja kestää muutaman tunnin. Koiraat tulevat helposti valojen luokse, naaraat harvemmin.[3]
Naaras tuottaa korkeintaan 50 munaa, jotka se asettaa enimmäkseen puiden latvustoihin, yksitellen lehtien alapinnoille lehtiruodin viereen. Toukat kuoriutuvat kolmisen viikkoa myöhemmin ja elävät yksinään. Ne ovat täysikasvuisia elokuussa ja koteloituvat kovan, veneenmuotoisen ja kasviroskilla naamioidun kotelokopan sisään. Leppävenhokas on Pohjoismaiden ainoa kotelovaiheessa talvehtiva venhokaslaji.[3]
Ravintokasvi
Toukka elää lehtipuilla, erityisesti tammella (Quercus) ja lepillä (Alnus).
Lähteet
Aiheesta muualla
