Lempäälän kirkko, Pyhän Birgitan kirkko, on Lempäälän keskustassa sijaitseva keskiaikainenharmaakivikirkko. Kirkko on omistettu Pyhän Birgitan muistolle. Kirkko on rakennettu noin 1502–1505, ja se on edelleen Lempäälän seurakunnan käytössä oleva luterilainen kirkko. Kirkko on sijainnut maakuntien rajalla ja on siten saanut rakennustaiteellisia vaikutteita sekä Satakunnasta että Hämeestä. Kirkkoon mahtuu noin 650 henkilöä. Lempäälän kirkko toimii kesäisin tiekirkkona.
Kun Lempäälän ja Vesilahden yhteisen kirkkopitäjän kirkko paloi Aimalassa 1400-luvun alussa, rakennettiin Lempäälän seurakunnan ensimmäinen oma kirkko vuosina 1418–1419. Tämän kirkon on täytynyt olla puusta tehty, ja se on todennäköisesti sijainnut samalla paikalla kuin nykyinen kirkko.
Kirkkoon on tehty monia muutoksia, joista merkittävin tehtiin 1835–1838, jolloin kirkko laajennettiin yksilaivaisesta ristikirkoksi seurakunnan väkiluvun kasvun takia. Samalla purettiin vanha asehuone sekä Sotavallan kartanon hautakappeli ja jokaiseen ristisakaraan tehtiin neliapilaikkunat. Kirkkoa on myöhemmin korjattu sisätiloista suuremmin vuonna 1895 sekä 1920-luvulla, jolloin arkkitehtina oli Ilmari Launis. Viimeisin suuri peruskorjaus valmistui vuonna 1984.
Esineistö
Lempäälän kirkon ainoa keskiajalta säilynyt esine on alttarin yläpuolinen krusifiksi, joka lienee hankittu kirkon vihkiäistilaisuuteen. Kirkon neliosaisen alttaritaulun on maalannut 1759 turkulainen taidemaalariJohan Georg Geitel. Alttaritaulun aiheina ovat Herran ehtoollinen, Kristus Getsemanessa, Ristiinnaulitseminen ja Kristuksen ylösnousemus. Kirkossa on myös uudemmat 1902 lahjoitetut lempääläläisen Kaarlo Enqvist-Atran maalaamat alttaritaulut. Mitään alttaritauluista ei ole sijoitettu itse alttarille.
Kirkon vuodelta 1839 oleva uusgoottilainen saarnastuoli on samalta ajalta kuin kirkon laajentaminen ristikirkoksi.
Lempäälän kirkon kellotapuli on kirkkotorin etelälaidalla. Alun perin kellotapulin rakensi vuonna 1787 tyrvääläinen rakennusmestarinMikko Lajander. Myös kellotapulia on korjattu ja muutettu useasti, viimeksi se on peruskorjattu 1967. Tapulin alakerrassa toimii myös tapulimuseo.
