Lauri Aleksanteri Multanen (11. syyskuuta 1891 Sippola – 11. toukokuuta 1951 Helsinki) oli suomalainen juristi.^[1][2]

Multasen vanhemmat olivat opettaja Samuli Multanen ja Fanny Sofia Porthán ja puoliso 1919–1925 Meri Augusta von Weissenberg, hovioikeudenneuvos Arthur von Weissenbergin ja taiteilija Ester Kumlinin tytär. Multanen tuli ylioppilaaksi Joensuun lyseosta 1911 ja suoritti oikeustutkinnon 1917, varatuomarin arvon hän sai 1920.^[1][2]

Multanen oli Viipurin hovioikeuden, sittemmin Itä-Suomen hovioikeus, ylimääräinen virkamies 1921–1925, kanslisti 1925–1928, notaari 1928–1931, viskaali 1931–1933, asessori 1933–1944 ja hovioikeudenneuvos 1944–1948. Korkeimman oikeuden oikeusneuvos hän oli 1948–1951. Multanen toimi myös Viipurin lääninhallituksen esittelijänä 1924–1936, sotatuomarina 1940 sekä 1941–1944 ja sotaylioikeuden väliaikaisena IV osaston puheenjohtajana 1947–1948.^[1][2]